Kolme teatterinjohtajaa avaa näkökulmia vos-teattereiden taloudelliseen ja hallinnolliseen tilanteeseen sekä tulevaisuudennäkymiin.

ERIK SÖDERBLOM, & ESPOON TEATTERIN JOHTAJA 1.8.2024 ASTI

Vierailuteatteri, ei kiinnitettyjä näyttelijöitä. Teatterinjohtaja 1.8.2024 lähtien Jussi Sorjanen. Espoon kaupunginteatterisäätiö perustettu 1988. Tilat Louhisali ja Revontulihalli. Ei-taiteellista henkilökuntaa 22. Vuoden 2023 valtionosuus 809 322 € ja kaupungin avustukset 1 669 082 € (Teatteritilastot 2022)

”& ESPOON TEATTERI on vierailuteatteri eikä talossa ole kiinnitettyjä näyttelijöitä toisin kuin muissa vos-teattereissa. Tämä on etu ja tulevaisuutta. Lähivuosien ja myös kauempana siintävien aikojen näkymät vos-teattereiden tulevaisuuteen antavat aihetta pohdintaan: Suomen taloudellinen tuottavuus on alhainen, koulutus retuperällä, terveydenhuolto sotesta huolimatta yhä kalliimpaa ja ymmärrys taiteen ja kulttuurin vaikutuksesta esimerkiksi taloudelliseen tuottavuuteen, sivistystasoon ja hyvinvointiin on olematon.

Suomen teatterikentällä on seuraavan vuosikymmenen aikana edessään mittavat muutokset, se on selvä. Pienillä paikkakunnilla ei riitä yleisöä, kun iäkkäät eivät nuorene ja nuoret eivät käy teatterissa, koska teatteri ei ole relevanttia. Jos asian kääntää positiivisiksi, voi sanoa, että nyt olisi teatterikentällä aika kattavaan rakenteelliseen ja sisällölliseen muutokseen. Se kuitenkin vaatisi, että teatterit vetävät päänsä pensaasta ja yhdessä lähtevät tekemään aloitteita. Saas kattoo tapahtuuko. […]

& ESPOON TEATTERIN brändiuudistus ei ole päähänpisto eikä mielijohde. Sen sijaan se on osa pitkäjänteistä strategiaa jonka laadin, kun tulin taloon vuonna 2017. Saman strategian osa on myös maaliskuussa 2024 toteutuva kuukauden mittainen kansainvälisen festivaali &Fest Focus Gent. Syksyllä 2023 teatterin katsomot olivat täynnä. Arvokasta siinä on se, että samanaikaisesti katsojien keski-ikä on roimasti laskenut. Uusien kävijöiden osuus on peräti 33 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tällainen relevanssin nostohanke on mahdollinen, jos sen tekee määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja faktoihin perustuen.  […]

 

KAARI JA RONI MARTIN, COMPAÑIA KAARI & RONI MARTININ TAITEELLISET JOHTAJAT

Toiminut vuodesta 2002 Helsingissä. Omia tiloja ei ole. Tanssijat ja muusikot kiinnitetään teoskohtaisesti, vakituista henkilökuntaa 3. Vuoden 2023 valtionosuus 200 989 €, kaupunginavustus 65 000 € (Teatteritilastot 2022)

”RYHMÄMME PÄÄSI vos-rahoituksen piiriin 2022. Taloutemme kasvoi paperilla, mutta käytännössä kasvu tarkoitti sitä, että byrokratiaan ja hallintoon menee paljon enemmän rahaa ja vastaavasti itse toiminnan ytimeen, eli taiteeseen ja taiteilijoihin, käytettävä raha suhteessa väheni. Vos-rahoitus vaatii vähintään kahden vakituisen, yleensä toiminnanjohtajan ja taiteellisen johtajan, pestin.

Tuotannossa on ollut kaksi projektikohtaista tuottajaa, koska toiminnanjohtajan lisäksi rahaa ei ole ollut vakituiseen tuottajaan. Tämä taas aiheuttaa sen, että molemmat johtajat jakavat tuotannollisia tehtäviä aivan kuten ennenkin ja projektikohtaisten tuottajien sisäänajoon menee joka kerta aikaa.

Kokemuksemme on myös, etteivät tuotannon tekijät pysty sitoutumaan ryhmän toimintaan samoin kuin taiteilijamme, joista suurin osa on ollut mukanamme jo parikymmentä vuotta, jotkut ylikin. Jos palkkaa toiminnanjohtajan tai vastaavan tuottajan, pitäisi heille pystyä palkkaamaan apukäsiä, jotta he jaksavat työssään.  […]

Vos-tuen pitäisi siis olla kerralla tarpeeksi merkittävä, jotta sisältöön jää tarvittava raha ja rakenteita on mahdollista kehittää. Me olemme hakeneet vossiin taiteellisen työmme perusteella. On absurdia, että juuri siitä meidän pitäisi tinkiä. […]

 

ANNI MIKKELSSON KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTAJA

Teatteri toiminut vuodesta 1969 (nimellä Kajaanin TTT 1945–69). Tilat: Teatteritalon näyttämö, Sissilinna ja Seminaarin näyttämö. Taiteellinen henkilökunta 22, muu henkilökunta 23. Vuoden 2023 valtionosuus 1 547 405 €, kaupunginavustus 1 660 993 € (Teatteritilastot 2022)

”VAIKEITA VUOSIA on tulossa varsinkin täyskunnallisille ja keskeisesti kuntien avustuksiin nojaaville pienille ja keskisuurille kaupunginteattereille kuntien avustusten säilymisen suhteen. Kunnat kamppailevat peruspalveluiden järjestämisen kanssa, ja pienenevät ikäluokat johtavat tekemään esimerkiksi vaikeita koulujen lakkauttamispäätöksiä.

Tässä tilanteessa kulttuuripalveluista tulee puheissa helposti höpöhöpöä, johon ei ajatella olevan mahdollisuutta enää panostaa. Toisaalta Kajaanissa on juuri panostettu kaupungin kokoon nähden isosti teatterin molempien näyttämöiden peruskorjauksiin. Toivoisi tämän hillitsevän leikkaamishaluja. Toisaalta nousseet vuokrakustannukset syövät yhä enemmän teatterin käyttöbudjettia.

Kustannusten kasvu tuntuu tulevina vuosina teatterien budjeteissa. Kun muutenkin suurin osa rahoituksesta menee tilavuokriin ja vakituisen henkilökunnan palkkakustannuksiin, on esitysten budjetteihin yhä vähemmän mitä laittaa. Meillä on onneksi vahva kiertotalousosaaminen talossa. Tosin entistä laajempi uusiokäyttö ja kierrätys vaatii myös paljon varastotiloja, joista pitää ensimmäisenä myös leikata, jos kaupungin avustukset laskevat.

Vapaaseen kenttään kohdistuvat leikkaukset näkyvät välillisesti myös meillä. Teemme kiinteästi yhteistyötä Kajaanin vapaiden ryhmien kanssa. […]

Lue koko Minna Tawastin kokoama artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden numerosta 2/2024.

 

Aiheesta lisää: 

Oliko TTT:n ohjelmisto liian helsinkiläinen? Otso Kautto ja Kai Hintsanen vastaavat. 27.11.2023

Susanna Airaksinen – Teatteritekijöiden ei pidä olla vain omassa kuplassaan. Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehti 1/2024

Q-teatterin ja Takomon uudet johtajat tuntevat rajansa. Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehti 3/2023