MONIKA FAGERHOLMIN palkittu romaani Vem dödade bambi? sai tänä syksynä sekä suomen- että ruotsinkielisen kantaesityksensä Helsingissä. Teos käsittelee huvilakaupungissa tapahtunutta teinijoukkoraiskausta ja sen vaikutuksia asianomaisten elämään ja läheisiin. Riikka Oksasen ohjaus ja Pipsa Longan dramatisointi Helsingin kaupunginteatterissa on tiivis ja vahva tulkinta, joka ottaa kantaa oikeusprosessien olemattomuuteen.

Jakob Öhrmanin ohjaus ja dramatisointi Viiruksessa puolestaan vie katsojansa Cosmon elokuvayhtiö Bad Karman kuvauksiin. Nya Rampenin kanssa tehdyssä yhteistyössä pohditaan muun muassa ihmisen suhdetta pahaan. Öhrmanin konseptissa kaikki alkuperäisteoksen henkilöhahmot ovat päätyneet kuvaamaan elokuvaa joukkoraiskaukseen liittyvistä tapahtumista, kunnes tehdään yllättävä kaappaus. Helsingin kaupunginteatterin Kuka tappoi bambin? kietoutuu voimakkaasti Gustav Grippen näkökulmahenkilön ympärille. Aikuiseksi kasvanut Grippe (Pyry Nikkilä) potee syyllisyyttä ja kantaa traumaa osallistuttuaan teininä ystäviensä kanssa Sasha-nimisen tytön raiskaukseen. Välillä Grippen psyyke estää pääsyn muistojen ääreen.

Erityisesti Janne Vasaman lavastus, Eero Niemen äänisuunnittelu sekä Mika Haarasen projisoinnit visualisoivat roolihenkilön mielenmaisemaa. Skenografia muodostaa kuvaa tajunnasta. Esimerkiksi takaseinään heijastettava kalvo viestii, miten menneisyydessä muotoutunut trauma ei jätä rauhaan, vaan nykyisyyskin suodattuu sen läpi.

Kerronnan rajaaminen Grippen näkökulmaan rakentaa voimakkaan vastakkainasettelun Sashan hahmon kanssa, joka loistaa lavalla poissaolollaan. Katsoja on Grippen kertomuksen varassa, kun käydään läpi väkivallantekoa ja sen seurauksia. Vasta aivan lopuksi katsojaa muistutetaan siitä, kuka oikeastaan on raiskattu. Ratkaisu kuvaa myös ikävän osuvasti raiskaustapausten oikeudellisia prosesseja, joissa ympäristö vähättelee uhria. Näkökulman muutos lopussa tuntuu äkkinäisyydessään irralliselta, mutta onnistuu samalla kiskaisemaan yleisön katsomaan itse kokonaisuutta. Grippe pyrkii sovittamaan menneisyyttä itsensä kanssa, mutta entä Sasha ja niin monet muut väkivallan uhrit.

ÖHRMANIN VEM DÖDADE BAMBI? tutkii teemoja enemmän ulkoapäin eikä niinkään yksittäisen roolihenkilön kautta. Ohjauksessa kerronnan eri tasot sekoittuvat ja rinnastuvat toisiinsa: elokuvan kuvauksissa menneen väkivallanteon rekonstruktio tuo pintaan sekä nykyisiä että vanhoja tunteita. Trillerimäiseksi kiertyvässä esityksessä katsoja jää haukkomaan henkeään.

Lopulta on jäätävä pohtimaan myös taiteen osaa todellisten tapahtumien kuvaajana: Mitä estetisoitu väkivalta kertoo ja miten me kulutamme sitä? Esimerkiksi teoksen alussa Sashan rooliin koe-esiintyvä nuori (Elina Byholm) lausuu tunteetta Sashan repliikkiä, jossa toistetaan sanaa ”armo”. Lakonisuus herättää yleisössä huvittuneisuutta, mutta kun Nathan (Oskar Pöysti) esityksen toisella puoliskolla toistaa repliikin samaan tapaan, mutta alistettuna, ase ohimollaan, on tilanne kylmäävä.

Lauri Lundahlin valosuunnittelu, Janne Lounatvuoren äänisuunnittelu sekä Lars Idmanin lavastus hyödyntävät huikean monipuolisesti koko teatteritilaa luoden toiminnallisen kokonaisuuden. Videokuvan käyttö mahdollistaa tarkentamisen pieniinkin yksityiskohtiin, mutta tuo samalla etäisyyttä voimakkaan väkivallan esittämiseen. Toisaalta videokuvan käyttö ei ole ehkä yhtä terävää kuin Öhrmanin ohjauksessa Hamlet All Inclusive (Teater Viirus 2020), jossa livevideota hyödynnettiin merkittävästi tarinankerronnassa.

Molemmat dramatisoinnit ovat ilahduttavan omalakisia ja muodostaneet Fagerholmin alkuperäisteoksesta teatterin kielellä toimivaa draamaa. Siinä, missä Helsingin kaupunginteatterin esitys on napakka ja siisti, tarjoilee Viirus puolestaan tunnekylläisen ja massiivisen tulkinnan. Dramatisoinnit ovat osanneet ottaa etäisyyttä proosamuotoon siten, että ne onnistuvat itsenäisinä teoksina väittämään jotain alkuperäisteoksen maailmasta ja teemoista. Vaikka katsojan ei tarvitsekaan tuntea alkuperäisteosta seuratakseen dramatisointeja, on sen tunteminen kerrankin mielekästä ja antoisaa. •

LEENA KÄRKKÄINEN

Helsingin Kaupunginteatteri: Kuka tappoi bambin? Dramatisointi Pipsa Lonka. Ohjaaja Riikka Oksanen. Koreografia Justus Pienmunne. Lavastus Janne Vasama. Puvut Tiina Kaukanen. Valot Kari Leppälä. Rooleissa Jaakko Hutchings, Pyry Nikkilä, Justus Pienmunne, Elias Keränen, Leena Rapola, Heidi Herala, Kari Mattila, Misa Lommi ja Aksinja Lommi: Näyttelijät ääninauhalla Rauno Ahonen, Lumi Aunio, Minni Gråhn, Sanna Majuri, Matti Rasila, Merja Larivaara, Joachim Wigelius ja Ursula Salo. Ensi-ilta pienellä näyttämöllä 31.8.2023.

Teater Viirus: Vem dödade bambi? Konsepti, dramaturgia ja ohjaus Jakob Öhrman. Lavastus Lars Idman. Valot Lauri Lundahl. Äänet Janne Lounatvuori. Puvut Brenda Gomez. Kameraohjaus Jakob Öhrman. Stunttikoordinaattori Oula Kitti. Intiimikoordinaattori Sara-Maria Heinonen. Lavalla Maria Ahlroth, Martin Bahne, Elina Byholm, Ellen Forrström, Jan Haapanen, Vivi Kangasniemi, Iida Kuningas, Oskar Pöysti, Jessica Raita ja Maximilian von Renteln. Ensi-ilta Viiruksessa 6.10.2023.