Paula Norosen ja Minna Kivelän Hullut sadut -sarjan dramatisoiminen näyttämölle alkoi, kun Henna Tanskanen sai toissa kesänä kolmevuotisen taiteilijaapurahan ja hänen päätyönsä oli immersiivisiä esityksiä tekevä 00100ENSEMBLE. Apuraha tarjosi mahdollisuuden miettiä, mihin suuntaan Tanskanen haluaa viedä omaa ammattitaitoaan.
”Heitin universumille eli Facebookiin viestin, jossa tarjouduin erilaisiin yllättäviin projekteihin mukaan. Se sai Helena Vierikon ottamaan yhteyttä. Hän pyysi minut vesijuoksemaan ja kertoi altaassa ideastaan tehdä Hulluista saduista näyttämöversio. Minun ja Hellun lapset ovat ystäviä ja rakastavat aivan hulluna Hullut sadut podcastia, ja siksi olen sitä itsekin kuunnellut”, Tanskanen kertoo.
Vierikko oli jo pari vuotta aiemmin kysynyt Noroselta ja Kivelältä satujen oikeuksista ja kertonut ideastaan alustavasti myös Kansallisteatterin Mika Myllyaholle. Ajatus oli kuitenkin jonkin aikaa jäissä, kun Vierikko oli kiireinen muissa töissään.
Kirjoittaminen alkoi pitkällä kuuntelu- ja litterointiurakalla, sillä Tanskanen ja Vierikko halusivat tuntea materiaalin täysin. Näyttämöversio ei syntynyt kirjoista, vaan Norosen ja Kivelän podcastien pohjalta.
”Podcasteista tehtiin kirjat ja kirjoista äänikirjat, mutta minua on ennen kaikkea innostanut tämä alkuperäisversio kaikkine rosoineen”, tarkentaa Tanskanen.
TANSKASTA HUVITTAA podcasteissa anarkistinen ote, juttujen vetäminen överiksi ja suhde perinteisiin satuihin. Lapset osaavat niiden kaavat ulkoa, ja Hullut sadut toimivat konventioita vastaan.
”Asiat menevätkin ’plöts’ tai ’prööt’ eikä silleen siististi ja nätisti niin kuin pitäisi. Näyttelijänä minua naurattaa myös alkuperäispodcastien Minnan ja Paulan meininki, sellainen rempseä, välillä sopi van suttuinen, arvaamaton ja rouhea ote. Se naurattaa, että jonkin lauseen loppu on mutinaa, mutta minä saan vähän selvää, että mitä se on.”
Lue koko Riina Maukolan kirjoittama haastattelu Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden numerosta 2/2024.
Saattaisit olla myös kiinnostunut lasten huumoria tutkineen Tuija Steniuksen haastattelusta. Haastattelu on julkaistu kokonaisuudessaan Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden numerossa 2/2024.
