Ranskalaisen näytelmäkirjailija Yasmine Rezan Taide (Art) sai kantaesityksensä Pariisissa 1994. Siitä tuli nopeasti kansainvälinen hitti, jota on Suomessakin esitetty muun muassa vuonna 1997 Kansallisteatterissa Arto af Hällströmin ohjaamana ja Aleksanterin teatterissa Tiina Puumalaisen ohjaamana vuonna 2005.
Nyt Savoy-teatterissa ensi-iltansa saanut Taide on ohjaaja-näytelmäkirjailija Paavo Westerbergin yhdessä tuottaja Pete Eklundin kanssa vuonna 2021 perustaman Nordic Theatre Companyn ensimmäinen tuotanto.
Tulorahoitteisen teatterin tulevaisuus on kiinni lipputuloista. Niinpä Westerbergin ohjaaman Taiteen esitykset siirtyivät epävarman koronatilanteen vuoksi keväältä 2022 toukokuuhun 2023 ja samalla Samuli Edelmanin tilalle esitykseen tuli Taneli Mäkelä. Tähtipölyä tihentävät Eero Aho ja Aku Hirviniemi.
Ja kyllähän Taide on juuri sitä, mitä tältä kombolta odottaakin: näyttelijäntyön juhlaa. Vaikka Mäkelä ja Hirviniemi ovatkin tutunoloisissa rooleissa, Mäkelä järjen ääntä viljelevänä itsetietoisena poroporvarina ja Hirviniemi hömelönä pakansekoittajana (esityksen kaikilla tasoilla), seuraa heidän työtään kuin vaikeita kuvioitaan suorittavaa huippuluistelijaa. Eero Aho taas pääsee muistuttamaan, että hänen tulkintarekisteristään löytyy paljon muutakin kuin tv:stä tuttua luotettavaa suomalaista perusmiestä.
REZAN NÄYTELMÄSSÄ kolme miestä, koneinsinööri Marc (Mäkelä), taidetta intohimoisesti harrastava ihotautilääkäri Serge (Aho) sekä häihinsä valmistautuva Yvan (Hirviniemi), joutuu tunteellis-moraaliseen pyörremyrskyyn Sergen ostettua 200 000 frangin arvoisen valkoisen taulun. Marc ei voi ymmärtää Sergeä; hänestä taulu on modernin taitteen nimissä harrastettua huijausta. Taulu ei kuuluisasta tekijästään huolimatta ole Marcista minkään arvoinen. Kun hän ei onnistu horjuttamaan Sergen näkemystä taulunsa taiteellisesta merkityksestä eikä päätöksen järkevyydestä, hän menettää itsehillintänsä.
Mukaan liittyy myös opportunistinen Yvan, jonka ei oleteta välittävän taulusta tai taiteesta. Mutta Yvanin reaktio yllättää ja panee liikkeelle jotain hallitsematonta, joka riepottelee näennäisen syvästi ystävysten suhteita.
TILANNE ON tietysti dramaattinen ja herkullinen. Se antaisi mahdollisuuden pureutua ihmisten taidesuhteisiin, taiteen taloudelliseen merkitykseen, statusarvoon sekä sen kulttuurisiin merkityksiin. Teksti keskittyy kuitenkin siihen, mitä näkemyserot tekevät miesten välisille suhteille, ei niinkään siihen, mistä ne kumpuavat. Ehkä teksti ja sen kiistat alkavat olla vähän vanhoja – muistattehan dekonstruktion. Taiteen harrastajien riita esittävän ja abstraktin kuvataiteen välillä ei tunnu nyt kovin merkitykselliseltä eikä ajankohtaiselta. Dekonstruktion eli purkamisen kohteeksi tosin esityksessäkin joutuu miesten välinen ystävyys.
Psykologisesti kiinnostavin on Hirviniemen opportunistinen ja muita vähemmän koulutettu hahmo. Hirviniemi ottaa siitä suvereenisti kaiken komediallisen irti, jopa siinä määrin, että tuntuu loppupuolella olevan eri esityksessä kuin Aho ja Mäkelä. Tässä kohden ohjaajan näkemystä on vähän vaikea ymmärtää, vaikka nauraminen onkin mukavaa.
Valkoinen taulu, “taiteen” abstrakti ja vaikeasti määriteltävä olemus, näkyy myös lavastuksessa. Savoyn lava on muutettu videon avulla vitivalkoiseksi temppeliksi, jossa puvustuksella hahmoihinsa merkityt herrat patsastelevat ja riehuvat. Ihastuttava yksityiskohta on valkoisiin puetun Ahon punapohjaiset varvassandaalit, jotka läpsyvät ponnekkaasti Sergen pahastumisen myötä.
Minna Tawast
Nordic Theatre Company: Taide. Kirjoittanut Yasmine Reza. Suomennos Arto af Hällström ja Inkeri Kivirikko. Ohjaus Paavo Westerberg. Lavastus Markku Tsokkinen. Puvut Anna Sinkkonen. Valot ja videot Veli-Ville Sivén. Äänet ja musiikki Kasperi Laine. Maskeeraus Marjut Samulin. Rooleissa Eero Aho, Aku Hirviniemi ja Taneli Mäkelä. Ensi-ilta Savoy-teatterissa 13.5.2023.
