Side Step –festivaalilla koettiin tänä vuonna maistuva ja suomalaisittain harvinainen monikulttuurinen sekahedelmäsoppa. Singaporesta kotoisin oleva ja Berliinissä työskentelevä koreografi ja mediataiteilija Choy Ka Fai toi festivaalille Yishun is Burning –teoksensa vuodelta 2021. Lisäksi hänen videoteoksistaan koostuva näyttely The Wanderer: Metal, Water, Earth (2021-2022) on avoinna Kaapelitehtaalla Muu Helsinki nykytaidekeskuksessa 12.2. asti.
Moni saattaa muistaa New Yorkin monenkirjavaan ja aikanaan radikaaliin voguing-skeneen sukeltaneen dokumentin Paris is Burning (1990). Voguing-kulttuuri syntyi suurkaupungin köyhyyden, homofobian, rasismin ja aidsin keskellä. Yishun taas on pahamaineinen singaporelaislähiö, jossa erilaiset marginaaliryhmät kohtaavat ja aasialainen voguing elää. Sen nouseva tähti on esityksen hurjat soolot tanssiva norjalais-thaimaalainen Sun Phitthaya Phaefuang.
Choy Ka Fain kiinnostuksen kohteena on ihmiskehon metafysiikka, sen olemuksen perussyiden tutkiminen.
Yishung is Burning –teoksessaan hän yhdistää singaporelaista pahoja henkiä manaavaa rituaalia, voguingia sekä sukupuolet ylittäviä hahmoja. Esitys alkaa yhteydellä Singaporeen, jossa NADA-yhtyeen jäsenet esittelevät itsensä. Heidän soittonsa säestää koko esitystä.
Näyttämön sivuilla on kaksi valkokangasta, joihin heijastuu videokuvaa villistä rituaalista. Siinä muun muassa kiinnitetään valtavia koristeasetelmia osallistujien selkänahan läpi ja poskien läpi työnnetään jonkinlaisia pitkiä puikkoja. Musiikki on hypnoottista, liikkeet akrobaattisia ja rajuja. Osa tanssijoista vaipuu transsiin ja Sun Phitthaya Phaefuang taipuu huimiin asentoihin, välillä s-kirjaimen muotoiseksi.
Näemme myös haastattelun, jossa nainen kertoo, miten ja miksi päätyi pahoja henkiä karkoittavien rituaalien pariin.
Sitten Pannuhallin näyttämöä kiertää, kiemurtaa, polkee, keikistelee ja poseeraa elävä Sun Phitthaya Phaefuang leoparditangoissaan. Hänen transsitanssinsa on niin intensiivistä, että katse ei irtoa hänestä hetkeksikään. Lopulta hän vyöttää itsensä valjailla, joihin on kiinnitetty sensorit ja saa seurakseen sinisen 3D-hahmon, joka reagoi tanssijan kiihtyviin liikkeisiin.
Lopuksi lavalle pyrähtää Phaefuangin seuraksi monikulttuurinen joukko voguing-artisteja korkokengissään ja näyttävissä asuissaan. Transsinomainen liike jatkuu, mutta toisenlaisena – ja se pysähtyy välillä poseerauksiin.
Yleisö reagoi innokkaasti kutsuviin eleisiin ja asentoihin. Esityksen päätyttyä aplodeista ei ole tulla loppua.
Festivaalin verkkosivuilla sanotaan Choy Ka Fain haluavan esitystensä avulla kuvitella ihmiskehon uusia tulevaisuuksia. Tämän esityksen perusteella tulevaisuus liittyy sukupuoliroolien sekoittamiseen tai laajentamiseen sekä virtuaaliteknologian luomuksiin. Visio ei ole yllättävä, mutta aasialaisen rituaalitanssin ja voguingin kadehdittava kehollinen voima ja ylpeys tuntuvat kannattelevan omiakin askelia vielä esityksen jälkeenkin.
Minna Tawast
Side Step –festivaali: Yishun is Burnig. Konsepti, dokumentti ja ohjaus Choy Ka Fai. Dramaturgia Tang Fu-Kuen. Läsnäolevat henget Kali ja Kuan Yin. Koreografi ja tanssi Sun Phitthaya Phaefuang. Äänet ja musiikki: NADA (Rizman Putra & Safuan Johari) ja Cheryl Ong. 3D visuaalinen suunnittelu ja teknologia Brandon Tay. Valot, installaatio ja tekninen johtaja Ray Tseng. Visuaalinen operaattori Damjan Šporčić. Vierailevat tanssijat Helsingissä: Angel Meraki Ninja, J Ninja, Pixie Ninja ja Sasha Ninja. Esitys Pannuhallissa 4.2.2023.
