Kolmisenkymmentä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian tanssinopettajaopiskelijaa ja alumnia julkaisi tammikuun viimeisellä viikolla kannanoton, jossa he vaativat koulutuksensa pohjaksi tasa-arvoa, avoimutta ja ajankohtaisuutta. Tanssinopettajakoulutuksen alumnien kokoama kannanotto luovutettiin Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtajalle.

Kannanoton allekirjoittajien mukaan koulutuksessa on vuosien ajan esiintynyt opiskelijoiden epätasa-arvoista kohtelua sekä vanhentuneita opetussisältöjä, jotka eivät allekirjoittajien mukaan vastaa tanssin ammattikentän vaatimuksia.

”Opetussuunnitelmaa (ops) ei ole uudistettu koulutuksen perustamisen jälkeen. Turun ammattikorkeakoulussa ei ymmärretä monitaiteisuutta, ja opetettavat tanssitekniikat ovat muotokeskeisiä. Koulutus ihannoi hyvin kapea-alaista muottia tanssinopettajasta ”, sanoo kannanoton allekirjoittanut alumni Elina Tienhaara.

Lisäksi kannanotossa puhutaan opiskelijoiden suuresta työmäärästä, sen fyysisestä ja psyykkisestä kuormittavuudesta. Tienhaara mainitsee tietävänsä kaksi tapausta, joissa koulutuksesta ja opiskelijoiden kohtelusta johtuvaa ahdistusta ei ole Turun AMK:n johdossa otettu vakavasti.

”Mutta on näitä kokemuksia muillakin.”

Tarkkaa lukumäärää Tienhaara ei osaa kertoa.

 

Turun AMK:n Taideakatemian esittävän taiteen koulutus- ja tutkimuspäällikkö Eero Linjama huomauttaa, että opsia ja opiskelijoiden kohtelua koskevat kritiikit käsitellään erilaisissa prosesseissa, vaikka ne varmasti vaikuttavat toisiinsa.

”Opiskelijoiden kokemukset kohtelusta on otettu aina vakavasti. On selvää, että osa opiskelijoista ei koe tulleensa kuulluksi, ja sille meidän on tehtävä jotain. Opiskelijapalaute on ollut meillä voittopuolisesti positiivista, mutta tietysti myös tämä kannanotto on tärkeä. Opiskelijoiden viihtyvyys ja hyvinvointi oppilaitoksessa muodostuu monista osatekijöistä, jotka meidän saamamme palautteen perusteella ovat enimmäkseen kunnossa”, kertoo Linjama.

Hänestä on tärkeää, että kaikkien opiskelijoiden ääntä kuullaan. Keskustelun synnyttämistä hän pitää nyt keskeisenä toimena.

Opiskelun kuormittavuudesta Linjama toteaa, että tanssin täysipäiväinen opiskelu ylipäätään on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, koska se on niin kokonaisvaltaista. Opiskelu tanssinopettajaksi kestää neljä vuotta, jonka aikana on hankittava 240 opintopistettä. Vertailun vuoksi Teatterikorkeakoulun tanssin kandidaatiksi valmistutaan kolmessa vuodessa 180 opintopisteellä ja tanssin maisteriksi neljässä vuodessa 240 opintopisteellä. Itse koulutuksen sisältö vaihtelee tietysti korkeakouluittain.

Kannanotossa esitettyyn toiveeseen opsin ”tuomisesta nykyaikaan” ja siitä, että tanssin aluekeskuksia otettaisiin mukaan työelämävalmennukseen, Linjama vastaa, että ammattikorkeakoulussa opiskelussa korostuu työelämälähtöisyys, jolloin työelämän toimintatapoja sovelletaan jo opiskeluvaiheessa. Syytöksiin tanssitekniikoiden opetuksen vanhanaikaisuudesta Linjama vastaa, että opetus Turussa perustuu sille, mitä taiteen perusopetuksesta säädetään ja minkälaisia valmiuksia tanssinopettajilta työelämässä vaaditaan.

”Meillä on selvä lajipainotus: baletti, jazz- ja nykytanssi – kaikkia opetetaan yhtä paljon. Sen lisäksi on muun muassa improvisaatiota, kompositiota ja lastentanssia.”

Pedagogiikka on luonnollisesti osa opettajiksi valmistuvien opintopolkua.

Linjama kiistää Tienhaaran väitteen, ettei opsia olisi uudistettu tanssinopetuksen osalta koulutuksen perustamisen jälkeen.

”Opsia on käsitelty joka vuosi, ja opiskelijoiden antama palaute on siinä otettu aina huomioon.”

Minna Tawast

https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/tanssinopettaja-amk/