Lapsille suunnattuja, suoraan näyttämölle luotuja esityksiä pitäisi olla enemmän, sanovat syksyn kantaesitysten tekijät. Tänä vuonna 10-vuotias AEIOU on vauvoille ja taaperoille suunnattuun esittävään taiteeseen erikoistunut teatteri. Suomalais-slovenialainen ryhmä toimii molemmissa maissa, kertoo perustajajäsen, ohjaaja Katja Kähkönen. Hän perusti AEIOUN yhdessä Katja Povsen ja Mateja Ocepekin kanssa vuonna 2010.
”Aloitimme Sloveniassa – minulla on avioliiton kautta siteet sinne – ja sittemmin olemme tehneet esityksiä ja kiertäneet sekä Sloveniassa että Suomessa. Uusin kantaesitys Elämän kukka sai ensi-iltansa marraskuussa Tampereella. Maaliskuussa on sen ensi-ilta Ljubljanassa, jos koronarajoitukset sallivat.”
Elämän kukka on suunnattu puolivuotiaista kuusivuotiaille. Kyseessä on ensimmäinen osa trilogiaa, jonka teemana on luonto.
”Tätä edeltävät kolme proggista teimme kehoteeman pohjalta. Koimme hedelmälliseksi keskittyä yhteen aiheeseen eri vinkkeleistä useassa esityksessä. Olen keski-ikäistynyt ja aloittanut puutarhanhoidon, seuraavaksi siis luontoteema”, Kähkönen nauraa.
[- – -]
Lastenkulttuurikeskukset hakevat vuosittain uusia esitysaiheita Lastenteatterin ITU -ideahautomossa. Yksi tuotantoaihio saa tuotantotukea (tällä kertaa 8000 euroa) ja sopimuksen kiertue-esityksistä osassa lastenkulttuurikeskuksia.
Vuoden 2021 ITU-esitys on Ilmatila-ryhmän Sarana. Sirkustaiteilija Ilona Jäntin ja arkkitehti, videoanimaatiotaiteilija Tuula Jekerin valmistama esitys saa ensi-iltansa keväällä 2021. Ilona Jäntti on tullut tunnetuksi etenkin köysiakrobaattina, Saranassa Jäntti operoi aivan muulla välineellä.
”Esityksen pääelementti on ovi, lähtökohtana tosi arkinen asia. Teemme mahdollisimman kevyesti kiertävän, pienimuotoisen esityksen, jota voi esittää vaikka jonkun kotona. Mikä hyvänsä sisäovi, koulun tai päiväkodinkin, käy. Itse asiassa ovenkarmit on se juttu, se mitä niiden välissä voi tehdä. Ja ajatuksena, että mitä oven takana voi olla”, Jäntti kertoo.
[- – -]
Dramaturgi, näytelmäkirjailija Paula Salmisen viimeisin lapsiyleisölle kirjoittama teksti on Letti. Se sai kantaesityksensä ruotsin kielellä nimellä Flätan syyskuussa Sipoon Lilla Villanissa marraskuussa oli suomenkielisen ensi-illan vuoro. Esitykset on ohjannut Salla Leino.
”Itselleni oli uutta tehdä näin päin, että Anna Simbergin ruotsiksi kääntämä teksti tehtiin ensin näyttämölle. Yksi syy marssijärjestykseen oli, että työstin käsikirjoitusta Unga Teaternin Ung dramatik -hankkeessa, jonka tavoitteena oli tukea uusien lastennäytelmien kirjoittamista. Lisäksi Lilla Villan on kaksikielinen teatteri, jossa suomen- ja ruotsinkieliset kantaesitykset vuorottelevat”, Paula Salminen kertoo. Lapsiyleisölle hän on viimeksi kirjoittanut Erkat ja tavikset vuonna 2013.
”Haluan kirjoittaa lapsille. Minusta se on tärkeää myös omalle taiteelliselle kehittymiselle. Kohdeyleisölle kirjoittaminen haastaa näkemään omia ennakko-oletuksia ja teatteriin liittyviä sopimuksia. Lapsikatsojien kohdalla on tärkeää, ettei ota itse liian vastuullista asemaa eikä pyri vääränlaiseen opettavaisuuteen. Tekstit saavat olla villejä, rönsyileviä ja monitasoisia. Minulla on suuri luottamus lapsiin yleisönä.”
[- – -]
Koronarajoitukset vaikuttavat lasten- ja nuortenteattereiden toimintaan. Koululaisryhmien turvallinen teatterissakäynti merkitsee melkoista palapeliä esitysten osalta. Katsojamäärä on tietenkin rajattu, jotta turvavälit toteutuvat, eikä eri koulusta voi välttämättä ottaa luokkia samaan esitykseen.
Tamperelaisen Ahaa Teatterin syksy onkin sujunut ’muutokset ovat mahdollisia elleivät jopa pakollisia’ -tilanteessa, kertoo Ahaa Teatterin teatterisihteeri ja kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Pia Hakala.
”Joustavuutta tarvitaan jokaiselta ryhmämme jäseneltä sekä asiakkailtamme ja tilaajiltamme. Esityksiä olemme joutuneet muutaman kerran muuttamaan, siirtämään ja vaihtamaan nopeallakin aikataululla. Vasta marraskuun alussa lähti kiertue-esityksemme Onks noloo? ensimmäisille syyskauden keikoille. Muut keikat peruuntuivat paikkakunnilla vallitsevan koronatilanteen takia. Loput esitykset siirtyvät mahdollisesti kevääseen. Onneksi jokainen taho ymmärtää tilanteen ja on valmis muutoksiin, jotta esitystoiminta saadaan turvattua jatkossakin.”
Lue koko Nina Jääskeläisen artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 8/2020.
