Kaapelitehtaan yhteyteen valmistuvan Tanssin talon ulkoinen ilme julkistettiin elokuussa. Rakennusta ovat yhdessä suunnitelleet arkkitehtitoimistot JKMM sekä Talli. Ensimmäinen on lukuisissa julkisten rakennusten kilpailuissa menestynyt (mm. OP:n pääkonttori Vallilassa), toinen arvorakennusten restaurointiin ja käyttötarkoituksen muutokseen erikoistunut toimisto (mm. Lasipalatsi). Molemmat ovat olleet mukana Tanssin talon projektissa jo alkumetreillä ja sen myötä täysin perillä siitä, miten talon halutaan toimivan.

Tästä syystä talon lopullista suunnittelua ei nähty mielekkääksi enää kilpailuttaa.

”Olemme täydellinen kombo; lähestymme asiaa eri suunnista, mutta yhteistyö on sujunut erinomaisesti”, huokaa Tallin Pia Ilonen.

Hän on Talin perustajajäsen, arkkitehti, tekniikan lisensiaatti ja ollut mukana Kaapelitehtaan kulttuuritoiminnassa sen alusta lähtien – oikeastaan hän oli jo valtaamassa purettavaksi määrättyä Kaapelia 1980-luvulla. Sen jälkeen Ilonen osallistui talon peruskorjausstrategian suunnitteluun.

Hän kehuu Kaapelin organisaatiota:

”Se on kehittynyt kansainvälisestikin huipuksi siinä, miten rakennuksessa toimiva yhteisö otetaan huomioon, myös tässä remontissa. Ketään ei heitetä ulos remontin tieltä. Täällä tärkeintä on se, mitä ei nähdä, miten tätä hallinnoidaan ja miten tämä pidetään elävänä.”

Ilonen muistuttaa, että tanssitaiteella on alusta asti ollut merkittävä rooli Kaapelilla.

”Kun taistelimme rakennuksen pelastamisen puolesta, käytimme näkyvästi Jorma Uotisen Ballet Pathetiquen kuvaa tässä yhteydessä. Ja nyt täällä työskentelee yli kaksi tuhatta tanssin toimijaa.”

Iloselle tärkeää arkkitehtuurissa on eettisyys, ekologisuus ja osallistava suunnittelu. Siihen kuuluu olennaisena se, että suunnittelu lähtee toiminnallisuudesta, käyttäjien tarpeista. Se ei ole aina itsestään selvää suuria julkisia tiloja luotaessa.

”Jos rakennusta restauroitaessa on ekologista ajatella sinne oikeanlainen toiminta sisään. Virheiden korjaaminen jälkikäteen on epäekologista. Siksi halusimme julkaista Tanssin talon rakennuksen vielä hankesuunnitelmassa pelkkänä laatikkona, jossa ei näkynyt, miltä talo näyttää. Usein asiat lukkiutuvat jo varhaisessa vaiheessa rakennuksen ulkonäköön ja toiminnallisuus unohtuu. Tanssin talon logistiikan on toimittava kuin kone.”

Ovatko tanssitaiteen mukanaan tuomat vaatimukset yllättäneet?

”Tässä tapauksessa on yllättänyt ehkä se, että produktiot saattavat vaihtua aika tiheään – ehkä myös salin muodon hakeminen, se, että joustavuus on niin tärkeää. Näitä asioita on suunniteltu koko ajan yhdessä tanssin toimijoiden kanssa. Olemme nyt varmistaneet, että salin ulkomitat ovat ideaalit. Seuraavaksi jatkamme teknisempää puolta.”

Suuren julkisen rakennuksen suunnittelussa ja valmistamisessa joudutaan aina tekemään kompromisseja, mutta Ilonen ei myönnä, että näin olisi ollut arkkitehtien työssä.

”Hankesuunnitteluvaiheessa Tanssin talo ry. on varmasti joutunut tekemään kompromisseja budjetin vuoksi, mutta mehän työskentelemme sillä budjetilla, mikä meille annetaan. Ja muistuttaisin, että Kaapelilla on paljon tilaa, jota saattaa myöhemmin vapautua esimerkiksi harjoitustiloiksi. Meillähän oli alussa suunnitteilla leijuvia harjoitussaleja katolle, mutta suunnitelma kaatui logistiikka-ongelmiin ja rahaan. Jäi se vähän kaihertamaan. Ehkä sitten joskus…”

Muissa Kaapelitehtaalla työskentelevissä Tanssin talon rakentaminen on herättänyt myös huolta.

”On pelätty, että Kaapelin ilme muuttuu. Pelätään myös, että tavaroiden lastaus sisäpihan kautta vaikeutuu, mutta kumpikin pelko on turha. Saattaa olla vastustusta myös sisäpihan kattamiselle, mutta tarkoitus on ottaa Kaapelin luonne huomioon, ettei tehdä turhaa dekoraatiota. Emme tee mitään Ruotsin laivaa”, nauraa Ilonen.

Arkkitehti Ilosen suunnitelmiin ovat vaikuttaneet myös tanssiesitykset. Aina paljon tanssia seurannut ja itsekin sitä harrastanut Ilonen sai Tero Saarisen Kullervon lavastuksesta idean leijuvasta seinästä, joka nyt toteutuu Tanssin talon ulkoseinässä.

”Kullervossa oli raskaan näköinen seinä, jonka alta nousi ihmisiä. Arkkitehdit ovat aina jotenkin sidottuja käytännöllisyyteen, emme voi tehdä neliskanttista pyörää. Siksi näyttämökuvat ovat niin kiehtovia. Myös Jyrki Karttusen Valse Tristen visio oli lumoava! Nautin kovasti myös nykymusiikista; se on tilallista. Olen todella kiitollinen, että saan olla tässä projektissa mukana!”

Ilonen kertoo ymmärtäneensä jo nuorena Kaapelia vallatessaan, että arkkitehdin rooli voi olla paljon muutakin kuin miksi se tavallisesti käsitetään.

”Kaikki työt, joita olen tehnyt, ovat olleet hyvin kokonaisvaltaisia.”

Minna Tawast

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy on perustettu vuonna 1995 Lasipalatsin restaurointihanketta varten silloisella nimellä Alli Oy. Sen jälkeen toimistossa on suunniteltu useita merkittäviä arvorakennusten käyttötarkoituksen muutos- ja restaurointisuunnitelmia kuten Finlandia-talo tai Työ- ja elinkeinoministeriö Eteläesplanadi 4:ssä. 15-henkisen suunnittelijatiimin työsarka kattaa laajan skaalan arkkitehti- ja sisustussuunnittelua sekä kaluste- ja graafista suunnittelua aina ideasuunnittelusta toteutussuunnitteluun. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Talli on paneutunut asuntosuunnittelun uusiin ratkaisuihin ja erityisesti asukaslähtöiseen ja edulliseen raakatila-konseptiinsa.

JKMM-arkkitehtitoimisto on arkkitehtien ja suunnittelijoiden yhdessä 1998 perustama toimisto. Nykyisin 70 ihmisen JKMM suunnittelee sekä rakennuksia, sisätiloja että esimerkiksi huonekaluja. JKMM on voittanut lukuisia suunnittelukilpailuja, joista 42 on ensimmäisiä palkintoja. JKMM luottaa yksinkertaisuuteen, käsityötaitoon, kokeilunhaluun ja laatuun. ”Laatu on myös sitä, että asetetaan ihmiset ensimmäiseksi.”