Karamazovien kadotus ja kauhu
Näyttämöllä roikkuu jättimäisten urkupillien kumiseva metsä, johon ihmiset törmäävät, jota he soittavat tai potkivat. Jumala on kuollut -teologia saa hyytävän todistuksen Hampurin Thalia-teatterin tulkinnassa Fedor Dostojevskin Karamazovin veljeksistä. Luk Perceval on ohjannut sen lähes tyhjälle näyttämölle, jota hallitsee kuvitteellisen kirkkoholvin korkeus ja akustiikka.
Kuva Armin Swailovic.
Urkujen ääni räjähtää keskelle veljesten isäkapinaa, epätoivoa ja kauhistuttavia tekoja. Henkinen väkivalta sitoo ihmiset toisiinsa teräsketjuin.
Kristian Smedsin Viimeiset Karamazovit tuntuu nyt empaattiselta, suorastaan kauniilta tähän verrattuna.Ympärillämme on vain jääkylmää.
Tulkinta kääntää Dostojevskin polyfonisen maailmankuvan luvalla jokaisen veljen taskut nurin. Vastavoimina eivät ole hyvä ja paha, usko tai epäusko vaan sijoiltaan suistunut maailma ja kuolinkellojen kumina. Jokainen veli on toisensa – ja katsojan – peilikuva.
Jumala on tavoittamaton. Piru hallitsee näyttämöä. Kuka murhasi isän? He kaikki. Jokaisella on siihen syynsä.
Esitys viljelee puheen eli ajattelun kattamaa minimalismia. Mitään ylimääräistä ei tuoda näyttämölle.
Thalian suurenmoiset näyttelijät artikuloivat kirkkaasti kylmäveristä ihmis- ja maailmankuvaa, jossa paha ei saakaan palkkaansa.
Asioihin ei pysähdytä. Teksti putoilee näyttelijöistä kilahdellen ja kovana. Ei meillä ole oljenkortta. Esitys on tiukka analyysi turtuneesta maailmasta, jolla ei vain enää ole moraalisääntöjä.
Loppu on hämmentävä. Kun tarinat ovat tyhjentyneet, jää jäljelle vain yksi mahdollisuus, uusi alku. Perceval kutsuu matkalle Amerikan intiaanien muinaisille poluille, joilla oli vielä sääntönsä, tietonsa ja uskonsa maan ja taivaan jumaliin. Ihmiselle tarpeellisiin.
Kirsikka Moring
Thalia Theater: Die Brüder Karamazov. Kirjoittanut Fedor Dostojevski. Ohjaus Luk Perceval. Sovitus Susanne Meister ja Luk Perceval. Lavastus Annette Kurz. Rooleissa muun muassa Alicia Aumüller, Marina Galic ja Bernd Grawert. Esitys Pietarin Baltic Housessa 12.10.2013.
Etusivun kuva Armin Swailovic.
