Circo Aereon tuotanto Pienempiä paloja koostuu noin kymmenestä itsenäisestä nykysirkusnumerosta. Kolmen muusikon yhtye sitoo lattia-akrobatian, cyr-renkaan, jongleerauksen, vertikaaliköyden ja klovnerian kokonaisuudeksi. jonka on ohjannut akrobaatti ja ohjaaja Sanna Silvennoinen.

Kuva Juho Rahijärvi.

Esitys etenee pienestä suurempaan, vähäeleisestä näyttävään. Sade Kamppilan ja Mikko Karhun intensiivinen lattia-akrobatiaduetto lähestyy koreografisesti nykytanssia. Oskar Rask pyörii renkaassa itsetietoisen taitavasti. Hän täyttää näyttämön renkaiden kanssa käymällään dialogilla kulkien niiden joukossa kuin eläintenkesyttäjä.

Ikävä kyllä nämä ”eläimet” eivät ilmaise mitään yksin jätettyinä. Tyhjälle näyttämölle pyörimään jätetty rengas on epäkiinnostava.

Keiloilla jongleeraavat Jouni Ruuth, Kaito Takayama ja Heikki Tolin paljastavat kahdessa numerossaan lajin haasteet yhteistoiminnan ja kontaktin osalta.

Ensin kukin jonkkaa erikseen. Tilan käyttö ja rytmitys toimivat, muutama keila vaihdetaan kaverin kanssa ohimennen, paketti pysyy kasassa, ollaan tosi cool. Toisessa tulemisessaan trio nostaa keilojen lukumäärää ja ryhtyy heittelemään niitä toisilleen.

Kontaktin ja kommunikaation on nyt toimittava, teknisten vaatimusten kasvaessa peliin tulevat mukaan myös tunteet, yhteistyökyky ja luottamus.

Kyse onkin äkkiä jostain muusta kuin pelkästä esineiden kannattelusta. Kannatellaan kaveria.

Konkreettisimmin kaveria kannatellaan Viivi Roihan ilma-akrobatianumerossa. Roihan köysi kulkee kahden kelan läpi yli näyttämön, ja hänen vastapainokseen asettuvat muut esiintyjät. Avustajajoukko vuoroin kiristää ja löysää köyttä liikuttaen näin Roihaa pysty- ja vaaka-akselilla.

Ominaisuuksiltaan rajoittunut väline tarjoaakin kiinnostavan näkökulman ihmisten väliseen dynamiikkaan ja suhteisiin.

Estetiikkaa rikkoo uusiseelantilainen fyysisen komiikan mestari Thomas Monckton. Moncktonin hahmo on epäonninen konserttipianisti, joka taistelee urheasti flyygelin, pianotuolin, nuottipinon ja valomiehen muodostamia esteitä vastaan.

Tikahduttavan hauskat yritykset päättyvät upeaan loppukuvaan, joka sitoo piiriinsä esiintyjät, muusikot ja valoilmaisun.

Tärkein Pienempiä paloja koossa pitävä liima on Silvennoisen taito ohjata taiteilijat esittämään samaa teosta. Jokaisen läsnäolo ja energia on yhteneväistä. Esityksen heikoin lenkki on yleisö. Aikansa eläneellä väliaploditraditiolla se rikkoo rytmin ja on vähällä latistaa kokonaisuuden temppukavalkadiksi. Onneksi esiintyjien pokka pitää.

Nina Jääskeläinen

Circo Aereo: Pienempiä paloja. Ohjaus Sanna Silvennoinen. Valot Juho Rahijärvi. Puvut Kati Mantere. Esiintyjät Sade Kamppila, Mikko Karhu, Thomas Monckton, Oskar Rask, Viivi Roiha, Jouni Ruuth, Kaito Takayama ja Heikki Tolin. Muusikot Antonio Alemanno, Juuso Hannukainen ja Tuomas Norvio. Ensi-ilta Stoassa 14.2.2013.

Etusivun kuva Juho Rahijärvi.