Pitää olla aktiivinen, kiinnostavan erityinen ja laadukas, neuvoo suomalaisen musiikkiviennin vahvan tuupparin Music Finlandin vientipäällikkö Henna Salo maailmalle halajavia kansantanssijoita.
”Huipputason ostajalle tuotteen tulee olla huippukunnossa, huippukiinnostava ja huippuunsa viritetty”, Salo kiteyttää.
Kansantanssin ja kansanmusiikin vuosi alkoi supertammikuulla. Peräkkäisinä päivinä järjestettiin Etnogaala, FolkForum ja Folklandia-risteily, joka keinutti parituhatpäistä yleisöä folkin aalloilla jo 24. kerran. Matka Silja Serenadella on kuin Kaustisen kansanmusiikkijuhlat pakattuna 22 tuntiin.
Huolimatta suomalaisen kansanmusiikin kansainvälisestä suosiosta ei kansantanssi nykymuotoineen ole onnistunut herättämään samanlaista kiinnostusta.
Suomessa on hiukan määrittelytavasta riippuen kahdesta kolmeen ammattimaisesti toimivaa kansantanssiryhmää, joiden vierailut maailmalla ovat laskettavissa yhden käden sormilla.
Vos-ryhmä Rimpparemmi sekä Tanssiteatteri Tsuumi eivät vuonna 2017 vierailleet ulkomailla lainkaan, Compañía Kaari & Roni Martinilla oli kolme esitystä Meksikossa.
FolkForumissa keskusteltiinkin kansantanssin viennin ongelmista. Sibelius-Akatemian tiloissa pidettyyn tapahtumaan osallistuivat Reetta-Kaisa Iles Tanssiteatteri Tsuumista, Kaari Martin Compañía Kaari & Roni Martinista, Tanssin Tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Rekola, Tuomas Mikkola VäkeväKollektiivista sekä Janne Halonen suomalais-beniniläisestä afro-beat-yhtye Helsinki-Cotonou Ensemblestä. Paneelia veti viestintäpäällikkö Henna Salo.
Suomalainen nykytanssikin on saanut jalansijan maailmalla. Miten saataisiin myös kansantanssi samoille sijoille?
Lue koko Eeva Kauppisen artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 2/2019.
