Pyhäjärvellä pidettävä Täydenkuun tanssit –festivaali lopettaa 32 vuoden jälkeen. Festivaali kaatui talousvaikeuksiin ennen kaikkea kaupunginavustusten riittämättömyyden vuoksi. Pyhäjärvi leikkasi avustussummastaan vuonna 2021 yli puolet pois, kun valtio oli vahingossa vähentänyt omaa avustustaan.
Valtionavustus palasi pikkuhiljaa lähes ennalleen, mutta kaupunki kiristi ruuvia entisestään muun muassa perimällä festivaalia järjestävältä yleishyödylliseltä yhdistykseltä (Pyhäjärven tanssit ry) vuokraa sen käyttämästä voimistelusalista ja areenasta tuhansia euroja.
Festivaalin pitkäaikainen taiteellinen johtaja, Pyhäjärveltä kotoisin oleva tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski sanoo, että suurin syy kaupungin nihkeään suhtautumiseen ei ole raha, vaan asenneilmapiiri. Kaupunginhallituksessa festivaalia ei pidetä tärkeänä.
Täydenkuun Tanssit -festivaalin perustivat 1992 helsinkiläistaiteilijat Marjo Kuusela ja Tommi Kitti sekä pyhäjärvinen tanssiaktiivi ja -vaikuttaja Marketta Viitala. Seuraavina vuosina Pyhäjärvellä nähtiin lukuisia etelästä tulleita tanssitaiteilijoita sekä esiintymässä että monilla kursseilla osallistujina ja opettajina. Festivaali myös kansainvälistyi nopeasti.
Paikalliset osallistuivat festivaaliin vapaaehtoisina työntekijöinä sekä tanssiopiston esityksissä. Ja vaikka festivaalille tuli yleisöä huomattavan paljon muualta maasta, osallistuivat pyhäjärvisetkin tapahtumaan vilkkaasti.
Silti vuosien mittaan alkoi kuulua puhetta myös siitä, että helsinkiläistaiteilijat tulevat pitämään pohjoiseen omaa festivaaliaan eikä osa pyhäjärvisistä pidä tarjonnasta. Hankausta kaupungin kanssa oli viime aikoina useasti, muun muassa Pride-lipun nostamisesta festivaalitoimiston salkoon. Selväksi kävi, että festivaali ei kehity paikalliseksi voimannäytöksi, joka toimisi ilman etelän tanssiväkeä.
Miksi? Eikö festarituristien mukanaan tuoma raha lämmittänyt?
”Ei sitä koskaan oikein ymmärretty”, puuskahtaa Aaltokoski.
Hän kertoo, kuinka festivaalin järjestäjät useamman kerran laskivat kaupunginhallitukselle festivaalin tuomia tuottoja, mutta sillä ei tuntunut olevan merkitystä. Lopettamispäätös tehtiin, kun festivaali oli ehdottanut, että kaupunki maksaisi 3-vuotisen avutussopimuksen mukaisen summan – yhteensä 90 000 euroa – kerralla, jotta festivaali selviäisi kohonneiden kustannusten aiheuttamasta ahdingosta. Kaupunginhallitus kieltäytyi.
”Eniten olen surullinen niiden ihmisten puolesta, joille festivaali oli tärkeä. Pyhäjärvellä ei juuri muuta kulttuuritarjontaa enää ole. Muutkin palvelut siirtyvät pikku hiljaa isoihin keskuksiin. Pienellä paikkakunnalla muutama ihminen pääsee vaikuttamaan välillä kohtuuttoman paljon asioihin”, sanoo Aaltokoski.
”Pyhäjärvellä yhdistyivät ainutlaatuisella tavalla mahdollisuus elää usein niin kaupunkilaiseksi koettua taide-elämää ja olemista luonnossa. Vuonna 1992 teki Reijo Kela keskiyön esityksen Valkeislammelle. […] Siitä alkoi minulle uudenlainen ajattelu, mahdollisuus kokea taiteen, tanssitaiteen maailmaa laajempana kuin teatteritalojen näyttämöillä”, kirjoittaa Marjo Kuusela Täydenkuun Tanssien Facebook-sivuilla.
Suomalaisen tanssitaiteen ammattilaisista lähes jokaisella on jokin muisto Täydenkuun Tansseilta. Festivaali on ollut tärkeä osa tanssitaiteemme historiaa. Siellä ihmiset ovat tavanneet toisiaan ja oppineet toisiltaan. Tärkeitä ovat olleet mahdollisuudet spontaaniin kokoontumiseen ja keskusteluihin, joita tanssitaiteilijat kertovat esimerkiksi Helsingistä puuttuvan.
Pohjoispohjanmaalaisessa Pyhäjärven kaupungissa asuu alle 5000 ihmistä. Kaupunginvaltuustossa enemmistöä 12 paikalla pitää keskusta, toisena ovat perussuomalaiset (7) ja vasemmistoliitto (7). Kaupunginjohtaja Henrik Kivinimi kertoo kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille 2025-26, että Pyhäjärven taloudellinen tulevaisuus näyttää valoisalta.
Minna Tawast
EDIT 27.1. Korjattu kaupungilta pyydetty summa 90 000:een.
