Otso Kautto, TTT, torstaina 12.3.2020:

”Ohjeistus yli 500 katsojan tilaisuuksien perumisesta tulee. Johtoryhmä koolle ja heti. Tämän illan suuren puolen esityksen saisi vielä vetää normaalisti. Toteamme, että Salmelaisen näyttämön toiminta voi jatkua. Mietimme Suuren näyttämön rajaamista. Dramaten tekee niin. Kotimaasta ei ole vielä tietoja.

Laskemme menetettyjä tuloja. Ajatus siitä, että virus ei leviä, jos 500 katsojan sijaan otetaan sisään 499, on lapsellinen. Yksi johtoryhmän jäsenistä on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Se tuntuu turvalliselta.

Jossain vaiheessa sanon, että mieli tekisi peruuttaa koko kevään esitystoiminta saman tien kaikilta näyttämöiltä, sillä siihen tässä vielä joudutaan, ja onhan tämä ihan pelkkää kiemurtelua. Kun se on ääneen sanottu ei ole enää paluuta.

Saamme tiedon, että hallituksen puheenjohtaja on tulossa. Kutsumme tiedottajan paikalle. Mietin, miten PJ mahtaa suhtautua ehdotukseen ottaa miljoona takkiin. PJ astuu sisään, alamme puhua yhteen ääneen. Olemme ilmeisesti molemmat valmistautuneet vakuuttamaan toisemme samasta asiasta. Ankaran ratkaisun adrenaliinia ilmassa. Hämmentävää yksimielisyyttä. Esitystoiminnan lopettaminen kevääksi on päätetty nopeasti.

Tiedottajan silmät kiiltävät. Hän keskeyttää kiivaan kirjoittamisen, nostaa sormet ilmaan, katsoo niitä. ”Mun kädet tärisee”, hän puistelee päätään ja jatkaa kirjoittamista. Pian tiedote on valmis ja lähtee. Kymmenen minuuttia myöhemmin alkaa puhelin soida. Ensin toimittajat, sitten kollegat. Vasta tässä kohtaa tajuan, että nyt ei kukaan muu kehtaa päättää toisin. En ole tänä iltana kovin suosittu. Esitystoiminta koko maassa pysähtyy tähän.”

– – –

Anna Veijalainen, KokoTeatteri, maanantaina 16.3.2020:

”Poikkeustila alkaa. Katson tiedotustilaisuutta toimistossa, alakerrassa on iltapäiväkeikka. Ei ole itku kaukana. Kävelen alas ja otan baarista lasin punaviiniä. Emilia, joka laulaa, toivottaa kaikille keikan päätteeksi hyvää karanteeniaikaa. Jengi soittaa ja kyselee apua jos jonkinlaisissa yksityiskohdissa. Lasken Tommille Suomen Teattereihin ja Kaisalle Teatterikeskukseen tulonmenetykset. Todella masentavaa. Ei tehdä miljoonatappioita niin kun isot laitokset, mutta takkiin tulee silti omalla mittapuulla todella raskaasti. Liput, baarituotto, vuokrat, keikat muualla.

Radiohaastattelua nauhoitetaan. Vedotaan ihmisiin, että harkitsevat ennen kuin pyytävät rahat takaisin teattereilta, joihin ovat ostaneet lippuja. Puhun tilanteesta, tappioista, tukien riittämättömyydestä, freelancerien tilanteesta, konkurssiuhasta. ”Katotaan nyt sitte jaksaako jengi kuulla asiapitosta läppää ohjelman aluks vai lopuks”, sanoo toimittaja. Päätän, että loput omat esitykset tehdään ilman yleisöä ja kuvataan. Tehdään hyvä taltiointi. Kaikki suostuvat. Ei paljon yöllä nukuta.”

Lue Anna Veijalaisen ja Otso Kauton koronapäiväkirjat kokonaisuudessaan Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden numerosta 3-4/2020.