Kuvaaja Elina Brotherus

Tanssija, koreografi Vera Nevanlinna valmistui Teatterikorkeakoulusta 1998. Hän on tehnyt lukuisia omia teoksia sekä yhteistöitä. Hän on tulkinnut tanssijana herkkyyden voimalla ja leikkisällä vakavuudella monien suomalaisten ja kansainvälisten koreografien teoksia Kirsi Monnista Eeva Muiluun, Thomas Lehmenistä Mart Kangroon. Vuosina 2009-2011 hän toimi Zodiak – Uuden tanssin keskuksen taiteellisena johtajana, mutta vahva tanssijan identiteetti vei lopulta voiton johtajan työstä.

”Kun taaksepäin katsoo ja miettii, mitä kaikkea on tullut tehdyksi, niin asioilla on kytköksensä, vaikka usein tuntuu että tämä touhu on ihan sattumanvaraista.”

Zodiakin johtajana Nevanlinna katsoi niin paljon teoksia ja joutui miettimään kriteereitä niiden arvottamiselle, että paluussa tyhjään tanssisaliin, omien teosten tekemiseen oli kynnys ylitettävänä. Tanssia on enää vaikea katsoa muuuten kuin ammattilaissilmin – vain harvoin katsomossa pääsee uppoutumisen kokemukseen. Samalla hän koki oppivansa katsomaan asioita muustakin kuin taiteilijan näkökulmasta.

Viimeksi Nevanlinna nähtiin tanssimassa Kansallisteatterin suurella näyttämöllä Suomessa paljon työskennelleen Deborah Hayn ryhmäkoreografiassa Figure A Sea, jonka amerikkalaiskoreografi valmisti Cullberg-baletille.

Deborah Hayn kanssa työskentelyssä Nevanlinnalla on pitkä historia. Ensimmäisen kerran hän tutustui Hayn työhön kurssilla Århusissa vuonna 2006. Seuraavana vuonna Nevanlinna osallistui Hayn Solo Commisioning Projectiin, jonka aikana Hay opetti tanssijoille News-nimisen koreografiansa scoren harjoiteltavaksi. Score on Hayn termi kirjallisille ohjeille, joista tanssijoiden on tehtävä oma tulkintansa. Vasta näin koreografia tulee eläväksi. Ohjeet koskevat tanssijan ajattelua, liikettä, tilan ja äänen käyttöä ja ne ovat usein mielikuvallisia, laadullisia, ja hyvinkin runollisia.

”Hayn kanssa työskentely on ollut minulle aina superkivaa, helppoa ja inspiroivaa. Pidin siitä, että opeteltiin koreografia muutamassa päivässä ja alettiin vain esittää sitä toisillemme. Se oli aika radikaalia, ja siitähän Hayn työssä on kyse, esiintymisen harjoittelemisesta.”

Hayn kirjoittaman News-koreografian pohjalta syntyi Nevanlinnan adaptaationa sooloteos News (2007). Nevanlinna uskalsi viedä koreografian vahvasti omaan suuntaansa, tehdä todellakin oman sovelluksensa, eikä vain toistaa mielikuvaa siitä, miltä Deborah Hayn työ kenties näyttää.

Teosmaisuus syntyi myös Tuomas Norvion äänisuunnittelusta, Heikki Paasosen valoista ja Maria Dunckerin suunnittelemasta paperisesta puvusta, joka synnytti Nevanlinnan liikkuessa ja Norvion käsissä teoksen äänimaiseman.

”Tässä soolossahan sain tehdä liikkeellisesti mitä vain, kyse oli siitä, miten tehdään. Luulen että paljon on kyse myös ajankäytöstä, että alkaa tunnistaa omat totutut tavat ja päättää tehdä toisin. Se olikin minulle todella hieno oppikoulu, sillä kun puku piti niin herkästi ääntä, oli opittava olemaan myös paikallaan. Tanssijahan haluaa vain liikkua koko ajan. Pysähtyminen, paikallaan oleminen on todella vaikeaa. Sitä hiljaisuutta kohti jouduin puskemaan, tekemään töitä.”

Lue koko Maija Karhusen artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 2/2017.