Suomalainen sirkus kiinnostaa kansainvälistä yleisöä, mutta akateemista sirkustaiteilijakoulutusta meillä ei ole tarjolla. Monissa Euroopan maissa tilanne on toinen. Tapahtuuko suomalaiselta sirkuskentältä taitovuotoa ulkomaille?
Kuva Mikko Pirinen.
Globalisaatio ja ylemmän koulutustason puuttuminen lennättää Suomen nuoria sirkuslaisia maailmalle kasvavalla vauhdilla. Sirkuksen tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Lotta Vaulo arvioi, että ulkomaisissa sirkuskouluissa opiskelee tällä hetkellä 30–40 suomalaista. Olisiko Teatterikorkeakouluun perustettava akateeminen sirkustaiteilijakoulutus vastaus tähän ”taitovuotoon”?
”Sirkusala käy vuoropuhelua Teatterikorkeakoulun kanssa taiteilijakoulutuksen käynnistämisestä. Sirkuskampuksen synnyttäminen Suvilahden toimijoiden kanssa toisi luontevaa synergiaa Teakin kanssa”, Vaulo linjaa.
Taideyliopistossa asiaa tarkastellaan osana laajempaa kontekstia.
”Sirkus on pieni ala ja olemme pieni maa, pohtii Taideyliopiston väliaikainen rehtori Paula Tuovinen.
”Pohdin myös sitä, onko aika tavallaan ajanut sirkustaiteen kotimaisen korkeakoulutuksen ohi, kun sitä ei saatu jokunen vuosi sitten. Ja onko se enää edes alalle paras vaihtoehto? Suomalaisen sirkuksen nykyinen nousu ja kansainvälinen näkyvyys taitaa kuin taitaakin pohjautua juuri siihen, että nuoret ovat opiskelleet ulkomailla”, miettii Tuovinen.
Lue koko Tomi Purovaaran artikkeli sirkuskoulutuksesta meillä ja muualla Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 5/2015.
