Valtiollisen propagandakoneiston nostattama Krimin valtausta tukeva uusisänmaallisuus ulottuu Venäjällä myös teatterimaailmaan. Ensin kulttuurihahmot ilmestyivät adressilla tukemaan presidentti Putinia aivan kuten entisaikoina – allekirjoittajissa sekä Mariinskin johtaja Valeri Gergijev että Bolshoin Vladimir Urin.
Kuva Wikimedia Commons.
Joukossa tosin oli myös kuolleita sieluja sekä taiteilijoita, jotka kiistivät antaneensa nimeään käytettäväksi. Kirjeen jälkeen Liettuan venäläinen teatteri perui osallistumisensa Pietarin Tapaamisia Venäjällä -festivaaliin.
Myös miehitystä vastustavat taiteilijat ovat julkaisseet oman vetoomuksensa, joten taideyhteisö on varsin jakautunut.
Esimerkiksi Moskovan Gorki-teatterissa järjestettiin maaliskuussa ylimääräinen esitys Vanha näyttelijätär Dostojevskin vaimon roolissa, jonka pääosassa oli 80-vuotias teatterinjohtaja Tatjana Doronina itse. Näytöksen tulot käytettiin Krimin väestön hyväksi samalla kun juhlittiin ”sankarillista jälleenyhdistymistä”. Teatterit ovat hyvin riippuvaisia kulttuuriministeriön rahoituksesta.
Taganka-teatteri sen sijaan on saanut duuman ylähuoneessa osakseen syytöksiä epäisänmaallisuudesta ja moraalittomuudesta, mutta Moskovan kaupungin kulttuuriviranomaiset ovat puolustaneet teatteria.
Poliittiset kannanotot ulottuvat myös teatterikritiikkiin: eräässä Tagankan uutuuden, Napoleonin sotia käsittelevän Kahdennentoista vuoden myrskyn, arvostelussa on liitetty näytelmän sodan voitokas lopputulos suoraan voittoon Hitleristä sekä ”voittoon Krimillä”.
Puheet kovenevat kulisseissa, mutta näin ei kuitenkaan käy näyttämöllä. Vireillä on nimittäin uusi laki, joka karsii kiroilua ja rajua kielenkäyttöä niin elokuvista kuin teatteristakin. Monet pitävät sitä vain yhtenä vaiheena sensuurin kiristämisessä.
Markus Leikola
Etusivun kuva Wkimedia Commons.
