Laaja saamelainen teatterikiertue Suomessa

Nils Aslak Valkeapään syntymästä 70 vuotta

Yksi maailman ainoita saamelaisia ammattiteattereita lähtee laajalle Suomen-kiertueelle syyskuussa. Norjassa sijaitseva saamelaisten kansallisteatteri Beaivvás esiintyy yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa ja rajakaupungissa Haaparannassa.

Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että saamelaiskulttuuri kiinnostaa näin paljon Suomessa, sanoo Beaivváksen teatterinjohtaja ja ohjaaja Haukur Gunnarsson.
Kiertue juhlistaa saamelaistaiteilija Nils Aslak Valkeapään syntymää. Saamelaisten kansallisrunoilijaksi kutsuttu Valkeapää (1943-2001) olisi tänä vuonna täyttänyt 70 vuotta.
Esitettävä näytelmä on Valkeapään ainoa teatterille kirjoittama teos Kuurapää ja unien näkijä. Näytelmä on saanut inspiraatiota perinteisestä saamelaisesta joikauksesta ja japanilaisesta noo-teatterista, josta Valkeapää oli kiinnostunut.
Esitys kertoo nuoresta poronhoitajasta, joka näkee unta mystisestä vanhasta miehestä, jolla on hänelle tärkeä sanoma. Poronhoitaja huomaa myöhemmin, ettei se ollutkaan unta.
– Kuurapää ja unien näkijä -näytelmässä on tärkeä yhteiskunnallinen sanoma, kunnioitus luontoa kohtaan. Toivomme, että yleisö ottaa sanoman vastaan. Luonto jää valitettavan usein toiselle sijalle tämän päivän talouskasvuun pyrkivässä maailmassa, sanoo Haukur Gunnarsson.
Kokoonpanossa on viisi näyttelijää ja orkesteri, jossa on mukana yksi Suomen tunnetuimmista kosketinsoittajista, Esa Kotilainen.
Kuurapää ja unien näkijä on aiemmin esitetty Pohjoismaissa ja Aasiassa. Teos kantaesitettiin konserttimuodossa Sapporossa Japanissa vuonna 1995.
Kiertueen ensiesitykset ovat Klockriketeaternissa Helsingissä 5.9. ja 6.9. Seuraavat esitykset: Turku (7.9.), Lahti (10.9.), Jyväskylä (11.9. & 12.9.), Kuusamo (14.9.), Haaparanta (16.9.), Haukipudas (17.9.), Rovaniemi (18.9.), Inari (24.9.) ja Enontekiö (25.9.).
Vieraskiertue jatkuu tämän jälkeen Norjaan ja Japaniin.
Enontekiöllä syntyneellä Nils Aslak Valkeapäällä, lempinimeltään Aillohaš, oli suuri vaikutus moderniin saamelaiskulttuuriin. Kirjoittamisen lisäksi hän sävelsi, joikasi, maalasi, valokuvasi ja toimi kuvanveistäjänä.
Valkeapää sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991 teoksella Aurinko, isäni. Hän kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen vuonna 2001.