Teatterialan valtakunnallinen Thalia-gaala järjestettiin remontoidussa Svenska Teaternissa, Helsingissä 11.3.2012 kolmatta kertaa.
Gaalassa jaettiin 19 teatterialan palkintoa, muun muassa Vuoden Teatteri, Vuoden Näyttelijä, Lea-palkinto ja Thalia-palkinto vuoden esitykselle. Tänä vuonna gaalan järjesti Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto yhdessä teatterialan järjestöjen kanssa. Aiempien vuosien tapaan Thalia-gaalan suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.
Teatteri- ja Mediatyöntekijät järjestivät gaalan yhteydessä yhdessä Näyttelijäliiton ja Suomen Teatterit ry:n kanssa Teatteripäivät alan ammattilaisille 11. – 12.3. Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Teatteripäivillä keskusteltiin muuttuvista työnkuvista ja työhyvinvoinnista.

Vuoden 2012 Thalia-gaalassa jaetut palkinnot, palkittujen nimet ja palkintoperustelut

Silmänkääntäjä-palkinto: Pate Pesonius, valokuvaaja ja graafinen suunnittelija

Palkinnon jakoi Teatterin tiedotuskeskus (TINFO.

Perustelut:
Pate Pesonius on teatterin todellinen taustavaikuttaja. Pesonius on ollut osaltaan antamassa teatterille visuaalista ilmettä ja luomassa mielikuvaa teatterista ajankohtaisena ja kiinnostava taidemuotona. Teatterin kuvallinen markkinointi on syytä tuoda uudelle vuosituhannelle ja Pesonius on tehnyt tässä suhteessa erittäin tärkeää työtä. Viimeisenä esimerkkinä Q-teatterin Broken Heart Storyn esityskuvien ja graafisen suunnittelun vahva ja ajanmukainen ilme.

TINFO-palkinto: Eva Neklyaeva, Baltic Circle –festivaalin johtaja

Palkinnon jakoi Teatterin tiedotuskeskus (TINFO).

Perustelut:
Eva Neklyaevalla on persoonallinen, kunnianhimoinen ote festivaalin vetämiseen.
Neklyaeva on toiminut pitkään nykyteatterin tuottajana. Hän on omalla työllään ja persoonallisella, antaumuksellisella otteellaan saanut näkyvyyttä nykyteatterin kentälle. Neklyaevan tapa rakentaa festivaali on sisältölähtöinen ja kuratoiva – esitykset, klubit, workshopit muodostavat omalakisen eliön. Baltic Circlestä on tullut riskejä ottava, avoimesti kommunikoiva festivaali, joka tarjoaa yleisölle ja teatterille monenlaisia kohtaamispintoja.
Neklyaeva on teatteri(tiedon)tuottaja, joka on tuonut esiin suomalaista teatteriosaamista kansainvälisesti ja luonut uudenlaisia verkostoja teatterintekijöiden kesken. Tässä mielessä Neklyaeva on jatkanut ja uudistanut Baltic Circlen kunniakkaita perinteitä.
Erityisesti viime syksyn Baltic Circle sai Helsingin näyttämään vireältä teatterikaupungilta. Festivaali käytti uudenlaista tiedottamista ja verkostoitumista, sai hyvin julkista huomiota ja onnistui houkuttelemaan uutta yleisöä.
Palkitsemalla Eva Neklyaevan raati haluaa nostaa esiin kuraattorin: tuotannollisen ja dramaturgisen ymmärryksen yhdistämisen.

Vuoden teatteriteko: Ohjaaja Susanna Kuparinen

Palkinnon jakoi Teatterikeskus ry.

Perustelut:
Faktaa vai fiktiota? Dokumentteihin ja haastatteluihin perustuva Eduskunta, Ryhmäteatterin ja Eduskunta-työryhmän yhteistuotanto ja ohjaaja Susanna Kuparisen opinnäytetyö teatterikorkeakoulun ohjaajantyön koulutusohjelmassa, oli molempia.  Samalla se oli vimmaista ja groteskia poliittista teatteria, joka karnevalisoi surutta poliitikkoja ja osoitti puheiden ja tekojen välisen ristiriidan.
Ohjaaja Susanna Kuparinen saa Vuoden teatteriteko-palkinnon taiteen keinoin antamastaan kansalaispalautteesta päättäjille ja intohimostaan tehdä pelottoman provokatiivista ja kirpeän ajankohtaista poliittista teatteria.
Riitta Seppälä (palkinnonsaajan valitsija)

Sirkuksen lumo – palkinto: Sirkus Finlandia

Palkinnon jakoi Sirkuksen tiedotuskeskus.

Perustelut:
Sirkuksen lumo -palkinto myönnetään Sirkus Finlandialle 35-vuotisesta merkittävästä urasta kiertävän sirkusperinteen ylläpitäjänä Suomessa. Sirkus Finlandia on vienyt sinnikkäästi ja vastoinkäymisiä pelkäämättä koko maan kattavalla vuosittaisella kiertuetoiminnallaan sirkuskulttuuria sellaisillekin paikkakunnille, joissa kulttuuritarjonta on muutoin vähäistä. Vuosien pitkäjänteinen työ näkyy tänä päivänä elinvoimaisena ja omassa lajissaan eteenpäin menevänä, perinteitään vaalivana sirkusyhteisönä. Ilman perinnettä meillä ei olisi sirkustaiteen nykyisyyttä.

Thalia-palkinto: Perheenjäsen Ensi-ilta 5.11.2011. Teatteri Takomo, Käsikirjoitus ja ohjaus: Milja Sarkola. 
Rooleissa: Antti Holma, Lotta Lehtikari, Seppo Merviä, Hanna Raiskinmäki

Lavastus: Kaisa Rasila, puvustus: Monika Hartl, valot: Heikki Paasonen, dramaturgi: Heini Junkkaala, ohjaajan assistentti: Taneli Maljanen.

Palkinnon jakoi Teatterin tiedotuskeskus (TINFO).

Perustelut:
Perheenjäsen lähestyy rohkeasti henkilökohtaisista lähtökohdista yhteiskuntamme pienintä yksikköä – perhettä. Perheenjäsen on sekä henkilökohtaisuudessaan että tulkittavuudessaan kiinnostava, tuore draamateksti, jonka pohjalta tehty esitys on täsmällinen, puhutteleva ja hallittu nykyaikainen näyttämöteos. Se on hieno esimerkki pienen ryhmäteatterin ja koulutetun sekä ammattitaitoisen työryhmän tinkimättömästä suhtautumisesta työhönsä.
Huolimatta esityksessä aistittavasta vahvasta henkilökohtaisesta latauksesta, se ei kuitenkaan sorru vain tekijöittensä tilitykseksi, vaan kasvaa itseään suuremmaksi kokonaisuudeksi ja tekee henkilökohtaisesta yleistä. Esityksen keskiössä on sukupolvien välinen kuilu ja vanhemman sekä lapsen välinen suhde. Se on vahva kasvutarina monella tasolla: tytöstä naiseksi, lapsesta aikuiseksi, tyttärestä äidiksi ja tekijän perillisestä itsenäiseksi tekijäksi.
Esitys tarttuu useisiin aikamme ilmiöihin, kuten narsismiin, julkisuussuhteeseen ja oman identiteetin löytämiseen yhteiskunnan, ympäristön, ammatin ja perheen puristuksissa. Vanhemmuuden ja oman taiteilijaidentiteetin välisen kriisin ohessa, esitys paneutuu myös käsittelemään teatterin perimmäisiä kysymyksiä tekijän kannalta – suhdetta vanhan ja uuden, konstruktion ja dekonstruktion sekä samastuttavan ja vieraannutetun välillä. Vahvasta teatterilähtöisestä käsittelystään huolimatta esitys ei kuitenkaan ole eksklusiivinen kokemus, vaan pikemminkin teatterista, sen tekijöistä ja heidän pohdinnoistaan kehittyy allegoria, jonka jokainen katsoja pystyi soveltamaan omaan elämäänsä, työhönsä ja perheeseensä.
Lopputuloksena on vaikuttava ja syvälle ihmiseen uppoava esitys, josta ulos kävelleessään katsoja pysähtyy pohtimaan suhdettaan vanhempiinsa, lapsiinsa, omaan työhönsä, sekä ympäröivään maailmaan. Perheenjäsenen esittämät ajatukset ja sen nostattamat tunteet pysyvät katsojan mukana pitkään, kuin testamenttina sille kuinka yhteinen ja jaettu ihmisyys voi nousta katsojalle koettavaksi Perheenjäsenen rohkeasti henkilökohtaisesta tekemisen ja esittämisen tavasta.

Kunniamaininta
Teatteri Nirvana – Paratiisi (ohj. Sini Pesonen), Ryhmäteatteri – Eduskunta (ohj. Susanna Kuparinen), Pyynikin kesäteatteri – Rauta-aika (ohj. Kari Heiskanen), Suomen Kansallisteatteri – Paperiankkuri (ohj. Hanna Brotherus)

Illusion-palkinto: teatteri-, elokuva- ja tv-kentän multi-instrumentalisti, pukusuunnittelija Niina Pasanen

Palkinnon jakoi Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry.

Perustelut:
Hän on tekijä, jolla on vahva, taiteellinen näkemys ja hän on inspiroiva työtoveri. Hän on luonut mm. Risto Räppääjä elokuvien hillittömän ja värikylläisen hahmogallerian. Tuoreimpana esimerkkinä hänen tv-työstään muistetaan pitkä tv-sarja Klikkaa mua. Kom-teatterin ja Ryhmäteatterin ajankohtaisissa menestysnäytelmissä hänen käsialansa on näkynyt vuosikymmenen ajan. Pukusuunnittelijana ja visualisoijana Hän on myös aktiivisesti mukana Suomenlinnan lasten Kesäteatteri SuLaKkeessa

Vuoden harrastajateatteri

Palkinnon jakoivat Suomen Harrastajateatteriliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto.

Palkinnon saaja: Turun Nuori Teatteri – Åbo Unga Teater ry

Perustelut:
Turun Nuori Teatteri – Åbo Unga Teater ry on tehnyt merkittävää ja korkeatasoista lasten ja nuorten teatteria sekä opetustyötä molemmilla kotimaisilla kielillä vuodesta 1972 lähtien.

Tämä ansiokas toiminta kiteytyi esimerkillisen hienosti Turku-Åbo 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmistoon valmistetussa maailman ensimmäisessä hevimusikaalissa 1827 – Infernal Musical. Esitys oli osoitus pitkäjänteisestä, taidokkaasta ja yhteisöllisestä toiminnasta ja ansaitsee tulla näin palkituksi.

Vuoden nukketeatteripalkinto: Timo Väntsi, nukketeatteritaiteilija

Palkinnon jakoivat Nukketeatterikeskus Poiju ja Suomen Unima.

Perustelut:
Palkinto myönnetään Timo Väntsille Nukketeatteri lehden kehittämistyöstä. Timo Väntsi on turkulainen nukketeatteritaiteilija, joka on työskennellyt näyttelijänä, ohjaajana, nukenrakentajana ja käsikirjoittajana nukketeatteri- ja teatterituotannoissa. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä edistämällä nukketeatterin asemaa omalla taiteellisesti korkeatasoisella työllään. 

Nukketeatterilehti on Suomen UNIMA r.y.:n julkaisu. Se on Suomen ainoa nukketeatteria ja sen eri-osa-alueita käsittelevä lehti. Timo Väntsi on ollut julkaisun päätoimittaja, taittaja ja kantava voima vuodesta 2008. Timon päätoimittaja-aikana lehti on noussut vaatimattomasta infopaketista näyttäväksi kulttuurijulkaisuksi, jossa käsitellään nukketeatterin eri osa-alueita laajasti. Lehti on herättänyt valtakunnallisesti ja kansainvälisesti kiinnostusta mielenkiintoisella ulkoasullaan ja hienoilla kuvillaan. Nukketeatterilehti kerää lukijoita myös alan harrastajien keskuudesta ja toisaalta haastaa nukketeatterista tietämättömiä tutustumaan tähän taidemuotoon. Lehdessä on säännöllisesti artikkeleita englanniksi, jolloin se toimii myös suomalaisen nukketeatterin viennin edistäjänä kansainvälisissä yhteyksissä. Nukketeatterilehti tekee suomalaisten nukketeatteritaiteilijoiden työtä
näkyväksi kulttuurituottajille, taideyhteisöille ja ennen kaikkea tavalliselle yleisölle. Nukketeatterilehti tiedottaa festivaaleista, kursseista ja kansainvälisistä tapahtumista niin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Vuoden 2011 Nukketeatteriteko palkinto myönnetään Timo Väntsille siksi, että hänen työpanoksensa Nukketeatterilehden kehittäjänä on meidän nukketeatterilaisten kannalta ollut huomattava.

Vuoden näyttelijä: Lilli Sukula-Lindblom

Palkinnon jakoi Suomen Näyttelijäliitto.

Perustelut:
Näyttelijän työn käsite on viime vuosikymmenten aikana laajentunut entisestään. Niin sanottu soveltava näyttelijäntyö on monen näyttelijän arkipäivää. Suomen Näyttelijäliitto haluaa tänä vuonna nostaa esille juuri tätä osa-aluetta palkitsemalla vuoden näyttelijänä henkilön, joka on ollut uraauurtava tällä saralla.

Vuoden näyttelijä 2011 on Suomen sairaalaklovnien ”äiti”, sjukhusclovnernas ”moder” i Finland, näyttelijä FIA Lilli Sukula-Lindblom.

Ohjaaja- / Dramaturgipalkinto: Ohjaajaliiton tunnustuspalkinto ohjaaja Laura Jäntille

Palkinnon jakoi Suomen Teatteriohjaajien Liitto.

Perustelut:
Ohjaaja Laura Jäntti on tehnyt 1970-luvulta lähtien merkittävän uran maamme pienteattereissa ja laitosteattereissa pitäen kiinni omasta taiteellisesta näkemyksestään. Hän on haluttu vierailija, jota pidetään taitavana henkilöohjaajana. Hänen kädenjälkeään on kiitetty myös poikkeuksellisen visuaalisena, musikaalisena ja intuitiivisena. Jäntin toimintansa on ollut kansainvälistä, sisältäen useita esitys- ja ohjausvierailuja eri puolilla maailmaa. Hän on myös opettanut sekä ulkomailla että Suomessa ja toiminut mm. Tampereen Teatterikesän johtotroikassa. Tämän kaiken Jäntti on tehnyt muotivirtauksia tai auktoriteetteja kumartelematta, nöyrästi, antaen teosten ja tekojensa puhua puolestaan. Jäntti on suomalaisen taiteellisen teatterin salainen agentti.

Tanssin maineteko: Liisa Palin

Palkinnon jakoi Suomen tanssitaiteilijain liitto.

Perustelut:
Tanssin maineteko- palkinnon saa Liisa Palin. Palin on tehnyt Suomen Kansallisbaletissa täyden balettitanssijan uran ja on sen jälkeen, jo useamman kymmenen vuoden ajan, tehnyt merkittävää työtä balettipedagogina pääasiassa Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitoksessa. Nykyisistä suomalaisista Kansallisbalettimme tanssijattarista lähes jokainen on ollut jossain vaiheessa Liisa Palinin oppilas. Liisa Palin on myös vieraillut laajasti ympäri maatamme toimien mm. 80-luvulla Vaasassa läänintaiteilijana. 

Liisa Palinia ohjaa rakkaus ja suuri intohimo työhönsä. Hän on läpi koko opettajuutensa jaksanut opiskella ja kehittää omaa osaamistaan. Hän on osallistunut koulutuksiin ja ohjannut itse lukuisia kursseja. Hän on matkustanut ulkomaille balettitaiteen eri opinahjoihin ja hankkinut tietoa ja osaamista. Tämä tieto ja taito on pitänyt hänet ja hänen oppilaansa mukana baletinopetuksen huimassa kehityksessä, kilpailussa sekä vaatimuksissa.

Lea-palkinto: Pirkko Saisio: Homo!

Palkinnon jakoi Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.

Perustelut:
Pirkko Saision Homo! palaa tuhansien vuosien takaisiin komedian syntymaisemiin, satyyrinäytelmien pariin. Se on Aristofaneen komedian henkeen kirjoitettu fantastinen, juoneton spektaakkeli, joka suosii deklamaatioita ja poliittista retoriikkaa. Saisio herättää näytelmän taustalle Aristofaneen Lintujen utooppisen valtakunnan, uuden Lintukäkelän, jossa kaikilla on oikeus vapaasti kasvattaa siipiään. Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat politiikka, draaman perinteestä nousevia aihelmia, joka tuo myös dialogiin terää. Musiikki ja lauluesitykset rytmittävät teosta.

Säde-palkinnot

Palkinnot jakoi Suomen valo- ja äänisuunnittelijoiden liitto.

Kuva-Säde: Ville Seppänen: Broken Heart Story, Q-teatteri, ohjaus Saara Turunen

Perustelut:
Ville Seppäsen tyylikäs livekamerankäyttö, yllättävät kuvakulmat, tarkat kompositiot ja vahva läsnäolo tekevät kuvasuunnittelusta erottamattoman osan kokonaistaideteosta. Broken Heart Story on tarkasti rytmitetty tilan, tekniikan ja esiintyjien runollinen kollaasi, jonka omaleimaisessa kerrontatavassa video moninkertaistaa tilaa ja näkökulmia.

Valo-Säde: Heikki Paasonen: Meidän sosiaalidemokraattiset kehomme

Zodiak – Uuden tanssin keskus, koreografia Maija Hirvanen

Perustelut:
Heikki Paasosen valoissa ei ole mitään turhaa. Tilan varma, mutta yksinkertaisen eleetön haltuunotto ja tarkan pelkistetty valodramaturgia luovat esitykselle karunkauniin maailman, jossa näyttävätkin kohtaukset on toteutettu tyylillä ja pienillä keinoilla. Valot luovat  lavastuksen ja esiintyjien kanssa yhteisen esteettisesti tinkimättömän ja tasapainoisen kokonaistaideteoksen.

Ääni-Säde: Jori Tossavainen: Bruce Willis Saves the World

Tutkivan teatterityön keskus, ohjaus Riko Saatsi

Perustelut:
Häpeilemättömän elokuvallinen, kliseillä ja efekteillä leikkivä äänidramaturgia sitoo esityksen saumattomasti yhteen. Akustista, näyttämöllä tuotettua ja siitä prosessoitua ääntä käyttävä, monikerroksinen ja runsas äänimaailma herättää staattisetkin kohtaukset eloon aiheuttamatta kuitenkaan yleisössä ääniähkyä. Välillä uskalletaan myös olla ihan hiljaa. Jos esityksestä poistettaisiin ääni, lähtisi siitä myös sielu.

Lasten- ja nuorten Teatteriteko: Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali

Palkinnon jakoi Suomen Teatterit ry.

Perustelut:
Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali on pitkän historiansa aikana esitellyt ansiokkaasti ja monipuolisesti lasten ja nuorten kulttuuria. Kansainvälistä mainetta ei saa ilmaiseksi, vaan se on hankittava työllä, ammattitaidolla ja antaumuksella. Pohjoinen festivaali on kerännyt yhteen lastenteatterin osaajia eri puolilta maailmaa, katsoen teatterikenttää avoimin silmin ja näyttäen, ettei teatteri ole ahdas käsite Teatteriin mahtuu monta näkökulmaa, monta osaajaa ja ennen kaikkea monta katsojaa. Näyttämön ja katsomon välinen yhteys syntyy pakottomatta ja uusi sukupolvi saa nauttia tinkimättömän hyvin tehdystä teatterista. Ja palaa katsomoon varmasti.
Eila Roine, Teatterineuvos (palkinnonsaajan valitsija)

Elämäntyöpalkinto: Kaisa Korhonen

Palkinnon jakoi Thalia-Gaala -toimikunta.

Perustelut:
Teatteriohjaaja, taiteilijaprofessori ja teatteritaiteen kunniatohtori Kaisa Korhonen on sukupolvensa voimahahmo ja yhtä aikaa suvereeni sukupolvien ylittäjä. Hän on koko pitkän uransa ajan ollut aktiivinen teatteri- ja kulttuurivaikuttaja, keskustelija ja omaan aikaansa osallistuja.
Hänen äänellään ja sanoillaan on aina ollut painoarvoa. Laulun vallankumouksellisen ääni tuotti provokaatiollaan häiriön. Äänessä soi yhdistelmä kovuutta ja hellyyttä. Siitä kaikui kulttuuri, historian taju ja tietoisuus perinteestä.
Kaisa Korhonen oli perustamassa KOM-teatteria, yhtä maamme ensimmäisistä teatteriryhmistä. Juuri KOM-teatterissa Korhonen teki läpimurtonsa ohjaajana 1970-luvun lopulla. Hän on sittemminkin taistellut teattereiden laitostuneita käytäntöjä vastaan perustamalla muun muassa Musta Rakkaus -ryhmän.
Ohjaajana Kaisa Korhonen on työskennellyt erilaisissa teattereissa eri puolilla Suomea, suurimmista ammattiteattereista pieniin ryhmiin. Hän on tehnyt työtä sekä suomenkielisellä että suomenruotsalaisella teatterikentällä. Lisäksi hänen ohjauksiaan on nähty Pohjoismaissa ja Venäjällä.  Liki 50-vuotisen uran aikana ohjauksia on tähän mennessä kertynyt lähes sata.  Ohjauksissa hän on nostanut esiin ihmistä yhteisön osana.
Kaisa Korhonen on yhteiskunnallisen ja paikkaan sidotun kansanteatterin tekijä. Hän on mennyt erilaisten yleisöjen luokse ympäri Suomea. Hän on omalla työskentelyllään kamppaillut sen puolesta, että suomalainen teatteriverkko säilyisi elinvoimaisena. Hän on väsymättä puolustanut maakuntien teattereita.
Kaisa Korhonen on viestinyt tulevaisuudenuskoa pitäen tärkeänä, että nuoret teatterintekijäsukupolvet voisivat kokea teatterit mahdollisuuksinaan.
Kaisa Korhosen opetustyö on tehnyt hänestä opiskelijoiden rakastaman ja kunnioittaman oman alansa auktoriteetin, joka on auttanut ammatissa aloittelevia ohjaajia myös opettajanroolin ulkopuolella.
Kaisa Korhonen on teatterin kansalaisaktivisti, joka on vaikuttanut myös kirjoittamalla, osallistumalla teatterialan järjestöjen toimintaan ja ideoimalla useita alaa kehittäviä hankkeita. Hänen tuotantoonsa kuuluu kirjoja ja artikkeleita sekä hänen toimittamiaan ja kokoamiaan teoksia. Hän on ottanut vahvasti kantaa teatteritaiteeseen, yhteisöllisyyteen ja ohjaajuuteen

Vuoden Teatteri: Suomen Kansallisteatteri

Palkinnon jakoi Suomen Teatterit ry.

Perustelut:
Suomen Teatterit ry:n Thalia-gaalassa 11.3.2012 jakaman Vuoden Teatteri 2012 palkinnon voittajan on valinnut teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala seuraavin perustein:
 “Kansallisteatteri on polkaissut hiljattain käyntiin prosessin, jonka tiedän oman työhistoriani perusteella vaikeaksi mutta kiistattoman arvokkaaksi: iso laiva kääntyy hitaasti.
Tämä teatteri on avannut ovensa yleisölle kellarista kattoon asti, jopa maalaamoaan myöten. Se on myös osannut ulos talosta tehden kiertueita sinne, mistä ei hevillä lähdetä teatteriin.
Se esittelee tekijöitä, teatteritaidetta ja sen historiaa yleisötapaamisissa ja työpajoissa. Se kurottaa kohti yleisöään myös kirjoja julkaisemalla. Katsojalukunsa se on viime vuoden aikana nostanut kolmanneksella menemättä suinkaan siitä, missä aita on matalin.
Sen ohjelmisto pureutuu nykykatsojan elämään ja todellisuuteen sekä niiden taustalla oleviin kansallisiin ydinkysymyksiin kaihtelematta ja juuttumatta totuttuihin lajityyppeihin.
Sen esityksistä välittyy tekijöiden ankkuroituminen päivitettyihin tavoitteisiin. Se myös näyttää osaavansa arvostaa oman ensemblensa kykyjä ja tarjoavan tilaa oma-aloitteisuudelle.
Tänä vuonna se täyttää 140 vuotta ja näyttää siltä, ettei se ole päivääkään liian vanha. Tiedätte kaikki, mikä teatteri se on.
Se on Suomen Kansallisteatteri ja nimensä arvoinen tänä juhlapäivänä.”
Raija-Sinikka Rantala, teatteriohjaaja (palkinnonsaajan valitsija)

Yleisön suosikkinäyttelijä: Näyttelijä Elina Knihtilä Helsingistä.

Palkinto jaettiin yleisöäänestyksen perusteella.