Viisi vuotta sitten taiteilijapariskunta Päivi Järvinen ja Ilari Nummi muuttivat lapsineen asumaan Pitäjänmäen vanhaan kyläkirkkoon. Paikasta muotoutui Kulttuurikirkko, joka taipuu näyttämöstä galleriaksi tai konserttisalista liedlaboratorioksi.
Samalla se on perheen koti, jonka ovet ovat auki lähes kaiken aikaa.
Pikku tyttö istuu kotieteisen sohvalla jalat ristissä. Hän värittää tarkasti vihkossa olevaa kuvaa. Ulko-ovi käy tiuhaan. Lipunmyyjä avaa kassalippaansa. Jokainen myyty lippu muuttaa kotieteistä hieman. Yksityisestä sukeutuu vartissa julkinen tila. Eteisen ollessa lähes täysi tyttö sulkee vihkonsa ja kerää kynänsä. Hän pujottelee määrätietoisesti väen välistä kohti huoneen toisella puolen olevaa ovea. Vain pieni raotus. Eteiseen hulmahtaa maustekakun tuoksu.
Kohta avautuvat Pitäjänmäen Kulttuurikirkon ovet taiteilijaparin Ilari Nummen ja Päivi Järvisen kodin olohuoneeseen. Ruotsalaisen kuvataiteilijan Carl Larssonin tapaan he avaavat kotinsa katsottavaksi ja koettavaksi. 
Persoonallisessa kulttuurikeskuksessa yhdistyy koti ja yhteisöllinen tila ainutlaatuisella tavalla. Paikallinen mutta samalla valtakunnallinen kulttuurikonsepti toimii kotipesänä eri taiteiden rajamaastossa liikkuville freelancereille. Siinä on idullaan tulevaisuuden kulttuurikeskusten idea.
Lue Kristiina Hurmerinnan artikkeli kokonaan Teatteri-lehdestä 5/2011.
Kuva Ilari Nummi.
