Suomalaisen sirkustaiteen räjähtävä nousu on pantu merkille viime vuosina. Ilmiössä ei kuitenkaan ole kyse tyhjiöstä pulpahtaneesta ihmeestä. Sirkuksen tiedotuskeskuksen johtajan Tomi Purovaaran mukaan kehityksen takana on paljon työtä, jota on tehty 1970-luvun alusta lähtien nuorisosirkuksissa ympäri maan.
Tällä hetkellä nuorisosirkuksia on noin 35 paikkakunnalla ja vuosittain niitä syntyy lisää, 3–18-vuotiaita sirkusharrastajia on jo noin 4000. Sirkusopetus tuli taiteen perusopetuksen piiriin jo 1990-luvulla, joten tavoitteellista opetustyötä on tehty jo 20 vuotta.
Purovaara huomauttaa, että ammatillisella koulutuksellakin on lajin kehityksessä oma osuutensa, vaikka tämän hetken huipputaiteilijamme ovatkin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta joko itseoppineita tai ulkomaisissa sirkuskouluissa opiskelleita.
Teatterikorkeakouluun ajateltu yliopistotasoinen taiteilijakoulutus on antanut odottaa itseään. Seuraava mahdollisuus koulutuksen käynnistymiseen on 2013 kieppeillä, jolloin uuden taideyliopiston suunnitellaan käynnistyvän.
Suomalaisen nykysirkuksen varsinaisen nousukauden Purovaara laskee alkaneen vuosina 2004–2005. Tuolloin alan pioneeriryhmät Circo Aereo ja WHS astuivat taiteellisesti uudelle tasolle. Niiden tuotannot ammattimaistuivat monella tavalla ja alkoivat löytää yhä enemmän työtilaisuuksia myös ulkomailta.
Tärkeä tekijä oli myös Cirkon eli uuden sirkuksen keskuksen perustaminen vuonna 2004. Nykysirkusala sai siitä toimijan, joka alkoi tehdä aloitteita niin rahoituksen, rakenteiden kuin sirkuksen kulttuuripoliittisen asemankin suhteen. Ala alkoi tulla näkyväksi.
Kehitystä jatkoi Sirkuksen tiedotuskeskuksen perustaminen vuonna 2006. Sen myötä saatiin lisäpanoksia sirkuksen kulttuurivientiin eli parannettiin esitysten kansainvälistä promotointia, näkyvyyttä ja kiertuetoimintaa. Kun vuonna 2006 nykysirkusryhmillä oli ulkomailla vajaa 100 esitystä 16 000 katsojalle, vuonna 2009 esityksiä oli 209, ja katsojia 52 000. Neljässä vuodessa suomalaiset ryhmät ovat tesiintyneet 40 eri maassa.
Myös julkinen rahoitus on kasvanut. Nykysirkusryhmät saivat ensimmäisen kerran toiminta-avustusta vuonna 2008, silloin rahaa oli 70 000 euroa, vuonna 2009 sirkus sai oman budjettimomenttinsa valtion budjettiin ja vuonna 2011 ryhmille jaettiin jo 400 000 euroa.
Nykysirkuksen toimintaedellytykset paranevat harppauksin juuri valmistuneen Suvilahden Cirko-keskuksen myötä. Suuren rakennushankkeen peruskorjausbudjetti oli noin 3 miljooonaa euroa, ja sen maksaa Kaapelitehdas Oy. Tilan varustelu maksaa noin 650 000 euroa, ja kuluista vastaa Cirko – Uuden Sirkuksen Keskus ry.
Tässä lehdessä esittelemme suomalaisen nykysirkuksen moninaista kenttää. Alan toimijoiden kirjo on riemastuttavan laaja: kun Agit-Cirk kiertää Rovaniemeltä käsin intohimoisesti Lapin kairoja ja kuppiloita, Thalia-gaalassakin kohauttanut Race Horse Company tekee maailmanvalloitusta ja Circo Aereo taas tuo nykysirkuksen laitosteattereihin.
Tervetuloa ihmeiden maailmaan!
Annukka Ruuskanen
