”Teatteri on narsistisen lajin narsistinen kilpajuoksu. Meitä, jotka tunnetaan julkisuudesta, houkutellaan koko ajan mukaan kisaan siitä, kuka tekee eniten ja näyttää uudemman kulman”, Kari Heiskanen sanoo.

Näyttelijänä, käsikirjoittajana ja ohjaajana toimivalla Heiskasella on tulevina vuosina tekeillä tv-dokumenttisarja ja diktatuuria käsittelevä ohjaus Turkuun. Lisäksi hänen pyrkimyksenään on kirjoittaa edelleen näytelmä vuodessa.

”Olenkohan muulle lupautunut”, hän kaivelee muistiaan.

”Minusta on kiva koettaa uusia tyylilajeja, uusia haasteita. Jos aihe kiinnostaa minua, niin yleensä se kiinnostaa myös näyttelijää.”

”Voisin tehdä hölsempääkin. Elämään pitää mahtua myös kevyitä asioita. Tiedän, että on puritaaneja, jotka ovat kuin persikka liemessään, vihkiytyneitä. Voin kuvitella, miten nuorta näyttelijää hivelee, kun täti kaupassa sanoo, että kylläpä olit hauska tv:ssä banaanina.”

Hiljainen tarkkailija

Nimirooli sukupolvinäytelmässä Nuoralla-tanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet (1978) lennätti Heiskasen näyttelijänuran alkuun. Sitä seurasi työt legendaarisessa Ryhmäteatterissa 1980-luvulla.

Samoihin vuosiin osui suomalaisen tv-viihteen kultakausi, jossa Heiskasella oli iso rooli. Hukkaputket, Velipuolikuut ja Tabut ovat tänään Youtuben kulttikamaa. Monet muistavat myös televisioteatterin järisyttävän Maria Jotunin Huojuva talo -taltioinnin (Yle TV2, 1990), jossa Heiskanen esitti hyytävästi toista pääosaa.

Hänen näytelmä- ja elokuvarooliensa kokonaismäärää ei taida tietää kukaan. Miehen Wikipediakin loppuu vuoteen 2015. Näyttelijäntyön ohella skaala laajeni näytelmä- ja oopperaohjauksiin. Omia näytelmäkäsikirjoituksia hän arvelee olevan 14 tai 15.

Näyttelijänä Heiskanen on omien sanojensa mukaan roolittunut virkamiesten, poliisien ja muiden ilkimysten tulkitsijaksi. Tosin Helsingin kaupunginteatterissa vielä maalis-huhtikuussa 2023 nähtävässä Hiljaiset sillat -tulkinnassa rooli on aivan toisenlainen.

”Olen hiljainen tarkkailija, en se verbaalikko, joka survoo maailmaansa nyrkillä toisen kurkusta alas. Olin aluksi epävarma, mutta nautin tilaisuudesta päästä mukavuusalueeni ulkopuolelle.”

Tuoreessa Paratiisi-tv-sarjassa Heiskasella on kirjava pipo ja oranssit tossut. Syyskuussa Kuopion kaupunginteatterissa kantaesitettiin Heiskasen käsikirjoittama ja ohjaama siirtolaismusikaali Huomenna minä lähden. Sitä edelsi omakohtainen Rintamamiestalo, jossa kuljetaan jälleenrakennuksen ajoista, vuodesta 1949, nykypäivään.

Nyt hän aloittaa Kuopiossa Huhtikuu-näytelmänsä harjoitukset.

”Tykkään tehdä nopeasti. Musikaaliteksti syntyi käsittämättömän jouhevasti, toisin kuin Huhtikuu, jonka kirjoittaminen on tikkuista. Näytelmän kirjoittaminen on kuin pelaisi shakkia itsekseen, välillä visaista.”

Oletko koskaan pitänyt taukoa, lomaa?

”Kerran.”

Lue koko Raisa Rauhamaan kirjoittama haastattelu lehden numerosta 6/2022.