Lokakuun alussa uutisoitiin (HS 6.10.), että Helsingin kaupunki etsii kaupallista kumppania niin sanotun public-private-mallin muodostamiseksi Savoy-teatterille. Kaupunki selvittää mallia, jossa kaupallinen kumppani vuokraa teatteritilan Ahlström Capitalilta ja ottaa päävastuun Savoyn ohjelmatoiminnasta vuoden loppuun mennessä. Savoyn tiimi pidettäisiin edelleen kaupungin palkkalistoilla. Heidän sijoittamistaan harkitaan esimerkiksi kaupungin alueellisiin kulttuuritaloihin, kuten Stoaan, Malmitaloon ja Caisaan.

Savoy-teatterin johtaja Päivi Loponen-Kyrönseppä sanoo, ettei voi ottaa tässä vaiheessa kantaa public-private-suunnitelmaan, koska se on pahasti kesken.

“Aikataulu on tiukka, ja toivon, että asia tutkitaan huolellisesti ja rauhassa sekä alan ekosysteemin että Savoy-teatterin henkilökunnan näkökulmista.”

Henkilökuntansa hän kertoo reagoineen tilanteeseen eri tavoin.

“Moni heistä ei ole pitänyt tavasta, jolla Savoyn henkilökunnasta on julkisuudessa puhuttu resurssina, jonka voisi siirtää vahvistamaan alueita. Arvostan Savoy-teatterin tiimiä erittäin korkealle, ja minun tehtäväni on nyt pitää yllä niin hyvää työilmapiiriä kuin mahdollista tämän epäselvän tilanteen keskellä. Me toimimme koko ajan täysillä, ja yleisö on löytänyt hyvin tapahtumiimme syksyn aikana.”

 

735-paikkaisella Savoy-teatterilla on tunnistettava brändi ja se on profiloitunut kansainvälisenä vierailuteatterina. Sillä on tähän asti ollut kaupungin palkkaama yhdeksän työntekijän toimisto, joka valitsee vierailuteatterin ohjelmiston, hoitaa esitysten käytännön järjestelyt, markkinoinnin ja lipunmyynnin sekä tuottaa noin 10 prosenttia ohjelmistosta itse. Kaupunki rahoittaa tänä vuonna Savoyta 675 912 eurolla, mikä sisältää teatterin vuokran (n. 350 000 vuodessa). Summa on lähtenyt laskuun vuodesta 2017, jolloin se oli yli 800 000 euroa.

Savoyn oma osuus toiminnan tuotoista on yli 50 prosenttia toisin kuin kaupungin alueellisilla kulttuuritaloilla, joilla omat tuotot ovat huomattavasti pienemmät. Kaupungin rahoitusta esimerkiksi Kanneltalo-Maunulatalo sai tänä vuonna 1 132 000 euroa ja Malmitalo 1 469 472 euroa (luku saatu vuodelta 2020).

“Savoyn hallintomallin selvityksen tekeminen on syntynyt tarpeesta ja Savoy-teatterin toiveesta. Selvitystä tehdään, koska teatterin liiketoiminnan pyörittäminen osana Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialarakennetta on ongelmallista eikä mahdollista Savoy-teatterille muun muassa ylivuotista budjetointia. Savoyn tilanteeseen on haettu ratkaisua useampana vuonna ja aiemmin on selvitetty esimerkiksi toiminnan yhtiöittämistä konserniyhtiöksi eli kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi. Se ei kuitenkaan aiemmassa selvityksessä osoittautunut kestäväksi ratkaisuksi”, kirjoittaa kulttuurin ja vapaa-ajan vs. toimialajohtaja Laura Aalto sähköpostiviestissään.

Uuden mallin taustalta löytyvät ainakin kaupungin strategia 2021-2025, Taide- ja kulttuuri Helsingissä 2030 -työryhmän visio sekä markkinointiviestintätoimisto Pink Eminencen tekemä selvitys public-private-mallista. Kaikki ovat luettavissa verkosta. Aalto vetoaa muun muassa kaupungin palvelustrategiaan:

“Kaupungin oman toiminnan tulee kohdentua erityisesti sellaiseen toimintaan, jota yksityinen taho ei tuota. Sen sijaan ne toiminnat, joissa voidaan rakentaa yhteistyötä yksityisen ja julkisen toimijan välille, tulee selvittää. Savoyn tulevaisuuden pohdinta on osa tätä kokonaisuutta.”

Strategia ja visio ovat yleisluontoisia eivätkä sisällä konkreettisia toimintaehdotuksia, tosin strategiasta on luettavissa painetta kaupungin vastuiden vähentämiseen. Pink Eminencen selvityksestä taas löytyy p-p-malliin myös kriittisesti suhtautuvia näkemyksiä. Selvitykseen vastanneen pienyrittäjän mukaan yksityinen tuottaja saa illan Savoyssa toimimaan kohtuullisesti.” Yksityisenä bisneksenä mahdollinen, mutta ei kovin hyvä bisnes. Jos halutaan monipuolisia sisältöjä niitä pitää tukea.”

Savoy toimii jo nyt hybridimallilla teatterin henkilökunnan tuottaessa pienen osan Savoyn ohjelmistosta ja pienten tai suurempien kaupallisten toimijoiden tuottaessa suurimman osan ohjelmistosta. Ohjelmistoa kuratoi, eli sen valitsee, tällä hetkellä teatterin henkilökunta. Public-private-mallissa ison osan ohjelmistosta valitsisi kaupallinen toimija.

 

Laura Aalto sanoo,  että kaupunki haluaa suunnata tukeaan enemmän itse taiteen tekijöille. Millä tavoin ja millä summalla, on epäselvää. Aallon mukaan auki on sekin, miten Savoyn ohjelmisto kuratoidaan, eli kuinka taataan sekä monipuolisuus että pienten kaupallisten toimijoiden mahdollisuus päästä esiintymään Savoyhin.

Uutinen on herättänyt huolestuneita kommentteja kulttuuriväen keskuudessa. Suurin pelko lienee, että Savoyn ohjelmiston monipuolisuus ja vaihtoehtoisuus jää kaupallisten painotusten jalkoihin. Yleisön lisäksi taiteen pienet toimijat ovat hyötyneet kaupungin tukeman vierailuteatterin tarjoamista mahdollisuuksista.

UMO Helsinki Jazz Orchestran toiminnanjohtaja Eeva Vänskä-Pirkkala vastaa kysyttäessä, ettei p-p-mallista voi sanoa, onko se yleisesti ottaen hyvä vai huono.

“Koska mallia ei ole testattu ainakaan Helsingissä eikä tällaisessa konseptissa. Siitä tulisi tehdä jatkoselvitys, ja missään nimessä Savoy-teatteria ei pitäisi ottaa koekaniiniksi. Savoyssa on myös aineetonta pääomaa, joka kulkee historiassa ja ihmisten osaamisessa. Tämän aineettoman pääoman osuutta ei selvityksessä ole ollenkaan mainittu, saati selvitetty. Kestää vuosikymmen vuotta rakentaa konsepti sellaiseksi kuin se nyt on.“

Kaupungin edustajat ovat korostaneet useaan otteeseen, ettei kaupunki hae säästöjä uuden mallin avulla:

”Kaupungin tuki on oleellinen Savoylle. Kysymys on siitä, onko Helsingin kaupunki jatkossakin se taho, jonka tulee ylläpitää teatterin koko toimintaa vai löydämmekö mallin, jossa kaupunki kohdentaa oman rahoituksensa sisältöihin pikemminkin kuin seiniin. Yksityinen toimija vastaisi tapahtumaliiketoiminnasta”, sanoo Aalto.

 

Savoyn vaihtoehtoja kartoittanut Pink Eminence mainitsee selvityksessään, että Savoylta puuttuu tapahtumaliiketoiminnan olennaisia elementtejä kuten ravintola- ja catering-tuotot. Teatterin yhteydessä toimiva ravintola Pihka kuuluu NoHo Partners –konserniin, jonka vuokrasopimus päättyy vuoden vaihteessa.

Laura Aalto sanoo ymmärtävänsä pienten kaupallisten kulttuuritoimijoiden huolen siitä, että niille ei uudessa kaupallisessa mallissa löydykään enää paikkaa Savoyn ohjelmistossa.

“Siksi tutkimme tätä edelleen ja järjestämme vielä syksyllä keskustelutilaisuuden kulttuuritoimijoiden kanssa.”

Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehti lähetti kysymyksiä myös kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaavalle apulaispormestari Paavo Arhinmäelle, mutta hän ei vastannut kysymyksiin.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on saanut Savoyn public-private-mallin valmistelutilanteen tiedoksi. Mikäli viranhaltijat päättävät esittää muutosta toimintamalliin, tulee asia lautakunnan päätettäväksi.

Minna Tawast

EDIT 1.11. päivitetty p-p mallin käsittelyn tilanne.