Kun Ylioppilasteatterin kesäproduktion ensi-ilta koittaa, saa kuumiin kesäilmoihin jo hetken tottunut yleisö muistutuksen siitä, mistä kesäteatterissa perimmältään on kysymys: viltteihin kääriytymisestä.
Esiintyjien olosuhteet muistuttavat vanhasta tanssilavasta metsävaihtoineen, ja ympäröivä luonto on osa esitystä erilaisine eläimineen ja ohitse viilettävine pyöräilijöineen. Mutta ennen kaikkea kyse on yhteisestä jaetusta hetkestä, joka on kaiken edellä mainitun tulos. Tässä maastossa tämänkesäisen Queer Baby -esityksen tenho uppoaa yleisöön kuin kuuma veitsi voihin.
Ylioppilasteatterin taiteellisten vastaavien Jenni Korpelan ja Elena Rekolan kirjoittama ja ohjaama Queer Baby käsittelee muun muassa erilaisuuden hyväksymistä. Turvallisen tilan periaatteita toteuttaakseen teatteri on antanut sisältövaroituksia kaikkiaan viisi: homofobiaa, transfobiaa, misogyniaa, seksismiä ja ase.
Kieli keskellä suuta ei kuitenkaan mennä, vaan esitys on kaikesta etukäteisvarmistelusta huolimatta hauska ja pidäkkeetön.
Queer Babyn dramaturgia punoutuu jatkuvasta adaptaatioketjusta. Esitys on kirjoitettu John Watersin musikaalielokuvan Cry-Baby (1990) päälle, joka taas parodioi montakin ikonista musikaalia. Adaptaation alta paljastuu siis aina toinen adaptaatio – kulttuurimme perustuu vanhan kertaamiselle. Vanhojen tarinoiden kertominen uudestaan ja hieman erilaisin näkökulmin tuottaa mahdollisuuksia kehitykselle, jollekin uudelle.
Musikaaligenrelle uskollisesti tarina rakentuu kahden kilpailevan jengin vastakkainasettelun varaan. Tällä kertaa hyvän ja pahan pingisottelua käydään Queerien ja Straightien välillä. Kuten arvata saattaa, korkeiksi ja pysyviksi oletetut raja-aidat huojuvat, ja mikäpä olisikaan vahvimmin raja-aitojen yli kasvavaa kuin rakkaus.
Esitys hyödyntää parhaimmillaan nokkelasti musikaalinäyttelemisen konventioita. Näyttelijöiden liikekieli on ketterän vauhdikasta – ensi-illassa tarpeistokaan ei säästynyt rikkoutumisilta. Gestinen ilmaisu kylläkin vakuuttaa enemmän arkista liikettä imitoivassa olemisessa kuin musiikkinumeroiden tanssikoreografioissa.
Ehkä Queer Babyn syvin anti on julkituodussa ajatuksessa, että ristiriitoja ei voiteta väkivallalla vaan musiikilla. •
Topi Vainikainen
Ylioppilasteatteri: Queer Baby. Ohjaus ja käsikirjoitus Jenni Korpela ja Elena Rekola. Sävellys ja äänet Maron Lahdenperä ja Edit Viljamaa. Lavastus Mia Määttä ja Maija Tikka. Puvut Emilia Hutri, Maisa Laitinen ja Arja Sulkunen. Maskeeraus Siiri Lehtinen. Koreografia Tiina Romppainen. Rooleissa mm. Oskari Eskola, Miina Hallikainen, Melisa Ilonen, Roope Kovalainen, Heidi Lalli, Miika Luukko ja Linda Manelius. Ensi-ilta Mustikkamaan kesäteatterissa 16.7.2022
