Arkeologista oopperaa, nykyoopperaa, uutta musiikkiteatteria – näin kuvaillaan ukrainalaisen Nova Operan Chornobyldorf-esitystä . Katsoin kuitenkin Espoon kaupunginteatterin +ohjelmistossa nähtävissä olevaa tallennetta esityksestä Ukrainan viimeaikaisen historian läpi: Tsernobyl, Krimin valtaus, Venäjän aloittama sota – Ukrainan historia osana Neuvostoliittoa ja kommunismia. Ja luulen, että se on esityksen eetoksen mukaistakin, siis vahvasti katsojan oma teos. Niin ei kuitenkaan tarvitse katsoa; voi rakentaa itselleen toisenlaisen, vähemmän aikaan sidotun ja länsimaisesta tarustosta ammentavan kokonaisuuden.
Mustassa, tehdasmaisessa tilassa on näyttämö, jonka yhteen päätyyn on noussut metallisista katsomorakenteista tehty pyramidi. Sen taustalla on suuri valkokangas, johon aika ajoin heijastetaan elokuvallisia näkyjä ja joka esityksen loppupuolella muodostaa jonkinlaisen alttarin.
Antiikin mytologian, kansanperinteen ja Tsernobylin ydinvoimalan tuhon teemoja ja aihioita suorastaan pursuava Chornobyldorf alkaa runolla, jonka jälkeen ruudulle ilmestyvät vanhan naisen vääristyneet kasvot kuin kostean suihkuseinän läpi nähtyinä. Kolea musiikkituuli ujeltaa ja nainen ääntelee surumielisesti. Eurydike on (iki)vanha eikä ole vieläkään päässyt Manalasta. Me sen sijaan saamme seurata Manalan tai senkaltaisen paikan tapahtumia.
Menneisyys, kuolema ja muistot – esimerkiksi kuvat Tsenobylin karrelle palaneista metsistä ja pellolla Lenin-reliefiä kantavat ihmiset – sulautuvat mustassa esitystilassa alastomina rituaalista taistelua käyviin sotureihin tai kuolleen Eurydikeen ruumiin äärellä sureviin hahmoihin.
Myös filosofi ja semiootikko Umberto Econ henki tuntuu leijailevan vahvasti esityksen yllä. Chornobyl kyseenalaistaa tai avaa myyttien kanonisoituja tulkintoja ja tarjoaa katsojalle välineitä omiin tulkintoihin ja ajallisiin hyppyihin. Tämän voi tietysti sanoa niinkin, että Chornobyldorf ei avaudu yksiselitteisenä eikä aivan helposti.
Esityksessä kuullaan monia perinteisiä soittimia, kuten 64-kielistä ukrainalaista banduraa ja cimbalomia, joka on eräs vanhimmista tunnetuista kielisoittimista. The Orchestra of the Chornobyldorf on monipuolinen kokoelma itserakennettuja, viritettyjä tai muunneltuja instrumentteja. Muusikot tuntuvat välillä improvisoivan laulajien kanssa. Muut esiintyjät sekä laulavat että tanssivat tilassa ja videoilla.
Klassinen laulu ja kansanlaulu, fyysinen teatteri, tanssi, video ja elokuva rakentuvat yhdeksi kokonaisuudeksi eivätkä leikkaukset elokuvallisiin ja näyttämöllisiin kohtauksiin jää irrallisiksi. Hieman tasapaksuksi kokonaisuuden rytmi kuitenkin muodostuu.
Chornobyldorfin kantaesitys oli marraskuussa 2020 Kiovassa, Ukrainassa. Esitys palkittiin vuonna 2021 ukrainalaisella GRA-teatteripalkinnolla parhaana kokeellisen esityksen, musiikin, ohjauksen, lavastuksen ja koreografian kategorioissa.
Espoonteatteri+:ssa 10. 4. asti nähtävissä oleva tallenne on UNICEF-tukinäytös. Teatteri lahjoittaa Chornobyldorf-tallenteen tuoton UNICEFIN hätäapukeräykseen Ukrainan lapsille. Esitys on tekstitetty suomeksi ja englanniksi.
Minna Tawast
Nova Opera: Chornobyldorf. Musiikki, libretto, ohjaus, dramaturgia, skenografia Roman Grygoriv ja Ilia Razumeiko. Tekstit Yurii Izdryk, Publius Ovidius Naso, Ivan Kotliarevskyi ja Illia Razumeiko. Kuvaaja Denis Melnyk. Koreografia Khrystyna Slobodianiuk. Esiintyjät Yurii Izdryk, Anne Bennent, Susanna Karpenko, Oleksii Zaiets, Marichka Shtyrbulova, Anna Kirsch, Mariana Golovko, Adrii Koshman, Ruslan Kirsch, Andrii Nadolskyi, Igor Zavhorodnyi, Mariia Potapenko, Yevhen Bal, Khrystyna Slobodianiuk, Georgii Potopalskyi, Roman Grygoriv ja IIlia Razumeiko. Tallenne verkossa espoonteatteri+ -ohjelmistossa 10.4. asti.
