Viime syksynä ilmestyi laajalle yleisölle suunnattu tietokirja tänä vuonna sata vuotta täyttävän Kansallisbaletin historiasta. Se alkoi joutsenesta – Sata vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa on monivuotisen tutkimushankkeen tulos ja kymmenen kirjoittajan yhteistyönä syntynyt teos. Sen artikkelit pohjautuvat uuteen tutkimukseen ja kuvaavat baletin pitkää taivalta puoliammatillisesta seurueesta oman aikamme kansainvälisesti verkottuneeksi, tanssijakunnaltaan monikansalliseksi ammattilaisryhmäksi.

Tutkimusaineistona on käytetty muun muassa Suomen kansallisoopperan ja -baletin arkistossa olevia hallintoelinten pöytäkirjoja, johtajien kirjeenvaihtoa, lehtileikekokoelmaa, valokuvia ja esitystallenteita. Tekijöihin kuuluu tutkijoita, toimittajia, kriitikoita ja yksi säveltäjä, kukin oman erikoisalueensa ja kiinnostuksensa kohteen äärellä.

Teos kuvaa ryhmän vaiheita sen johtajakausiin jakautuen ja etenee ajassa kronologisesti. Keskiössä on tanssitaide: tekijät, teokset ja niiden vastaanotto. Tämän lisäksi tarjolla on erilliset taustoittavat artikkelit lavastus- ja pukutaiteesta sekä musiikista. Ne onnistuvatkin hyvin syventämään tutkijoiden ja kriitikoiden kirjoitusten teemoja.

Kirja toimii monipuolisena tietolähteenä Kansallisbaletin vaiherikkaaseen historiaan mutta myös selailuaineistona yksittäisten tekijöiden haastattelujen tai esittelyjen, runsaan kuva-aineistonsa ja selkeän taittonsa ansiosta.

Kuvat ovat omanlaisiaan tietolähteitä ja ne täydentävät tutkimusartikkeleita hyvin oli kyse esityksistä tai lavastus- ja pukutaiteesta. Kirjan lopussa on luettelo ensi-illoista, artikkelien englanninkieliset tiivistelmät sekä lähdeluettelo ja henkilöhakemisto helpottamassa tiedon etsintää.

Useasta kirjoittajasta sekä moniäänisyydestä ja -näkökulmaisuudesta huolimatta lopputulos on yllättävän yhtenäinen. Lukija saa tiivistetyssä muodossa kuvan ryhmän toimintaedellytyksistä ja kytköksistä niin kansainvälisiin kun kotimaisiinkin taiteellisiin virtauksiin ja tekijöihin, alkuajoista omaan aikaamme asti.

Yhtenäinen vaikutelma syntyy myös siitä, että tietyt teemat tai aihealueet toistuvat eri vuosikymmenien aikana ja eri kirjoittajien artikkeleissa. Nämä liittyvät esimerkiksi ohjelmiston tasapainoiluun tradition ja uudistamisen välillä, baletin asemaan osana oopperainstituutiota, taiteellisen johtajan tai balettimestarin valintaan ja tehtävään, kansainvälisiin ja kotimaisiin painotuksiin ohjelmistossa ja taitelijakunnassa sekä baletin taiteilijakunnan vaikutusmahdollisuuksiin.

Aivan lopussa tuodaan esille viime vuosikymmenen kysymyksiä koulutuksesta siitä näkökulmasta, että kiinnityksissä kansainväliset hakijat menestyvät kotimaisia paremmin.

Vanhan ja uuden baletin tai tradition ylläpitämistä ja sen uudistamista alettiin pohtia 1900-luvun alun Pietarissa. Uudistajat ulottivat katseensa muissa taiteissa tapahtuviin uudistuksiin, ja Ballets Russes kulki uudistamisen kärjessä. Suomessa venäläisen balettitradition vaikutus oli vahva Suomalaisen oopperan balettiseurueen alkuvuosista 1980-luvulle asti. Ohjelmistossa on aina ollut edustettuna niin vanha kuin uusikin baletti, joiden asemasta ja merkityksestä on siis käyty keskustelua aivan alusta lähtien.

Toisen maailmansodan jälkeen baletin asema alkoi meillä ja muualla maailmassa vahvistua. 1950-luvun puolivälistä baletin asema oopperassa alkoi vakiintua. Kansainvälistyminen vierailujen ja kiertueiden muodossa vahvisti osaltaan ryhmän asemaa. Sama vaikutus oli tanssijoiden ammattiyhdistyksen perustamisella.

Suuri murros oli tietenkin muutto uuteen oopperataloon 1990-luvulla ja sen myötä syntyneet aivan uudenlaiset toimintaedellytykset ja haasteet, toimiminen osana kansainvälisesti verkostunutta balettimaailmaa. •

Jan-Peter Kaiku

 Johanna Laakkonen, Joanna Weckman, Aino Kukkonen, Raisa Rauhamaa, Riikka Korppi-Tommola, Tiina Suhonen,                                  Eero Hämeenniemi, Harri Kuusisaari, Jukka O. Miettinen, Heta Reitala: Se alkoi joutsenesta – Sata vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa. Karisto 2022, 351 s.