kolmen taiteilijan, Sonya Lindforsin, Sara Mellerin ja Elina Pirisen luotsaama yhteisteos Armageddon jakautuu Lindforsin ja Mellerin luomaan kabaree-iloitteluun sekä Pirisen rinnakkaistanssiteokseen, joka muodostaa samalla oivallisen epilogin kabareelle.

Teoksen nimi herättää mielleyhtymiä paitsi raamatullisen eeppisestä maailmanlopusta myös vuoden 1998 katastrofielokuvasta, jossa joukko öljynporaajia pelastaa maailman lähestyvältä asteroiditörmäykseltä.

Painajaismaisen groteskeista tanssi- ja laulunumeroista koostuva esitys on avoin monenlaisille tulkinnoille ja katsontatavoille. Itse lähestyin sitä kuitenkin yhteentörmäyksen ja kaiken siihen liittyvän kitkan, paineen, räjähtävyyden ja uudelleenorganisoitumisen kautta.

Tekijät itse kehystävät käsiohjelman ohjaajapuheenvuoroissaan yhdeksi esityksen monista yhteentörmäyksistä sen, miten vapaan kentän feministiset tekijät ovat vieneet prosessimuotoisen praktiikkansa jähmeää instituutiota edustavaan kaupunginteatteriin.

Tekotapojen ja rakenteiden yhteentörmäyksestä syntynyt esitys on kuin eräänlainen edistysaskel, osoitus siitä, että mikä tahansa on mahdollista.

Katsojan näkökulmasta tämä aspekti ei välttämättä tunnu niin merkitsevältä. Kiinnostavammat törmäykset sen sijaan löytyvät esityksen sisältä, alun kabareeteoksen ja Pirisen tanssiteoksen välistä.

Kabareessa nähdään vauhtia ja pyrotekniikkaa. Pirisen ”rinnakkaisnäyksi” kutsuttu teos puolestaan on harras ja hallittu. Yhdessä ne muodostavat lopun kahdet kasvot: menneen tuhon ja uuden alun.

Sanotaan, että aika hidastuu ennen onnettomuutta. Kabaree-osion vaha- ja luurankomaiset ilmestykset näyttävät siltä kuin aika olisi kokonaan pysähtynyt. Patriarkaatti on kuin hylätty liejuinen akvaario täynnä eläviä kuolleita, jotka syövät toisiaan. Se on täynnä murtuneita ja limboon jämähtäneitä kabareetähtiä. On aika, että joku rikkoo lasin.

Näiden näkyjen jälkeen – kun kummitusjuna vihdoin lähestyy viimeistä ovea, jonka raoista päivänvalo pilkottaa – ei ajatus tuhosta tunnu lainkaan pelottavalta vaihtoehdolta.

Tuhoutumiskohtaus on toteutettu tyylikkään vähäeleisesti, hiipuvasti. Sitä seuraa pitkä pimeä hetki, jonka jälkeen lavalla alkaa versota uutta elämää Pirisen tanssiteoksen muodossa, kirkkaana ja elinvoimaisena. •

Matti Tuomela

 

Espoon Kaupunginteatteri: Armageddon. Konsepti Sonya Lindfors, Sara Melleri ja Elina Pirinen. Ohjaus, koreografia ja
käsikirjoitus Sonya Lindfors ja Sara Melleri. Koreografia, runot, tuoksu- ja visuaalinen lähtö rinnakkaisnäyssä Elina Pirinen. Lavastus ja puvut Virpi Nieminen. Äänet ja sävellys rinnakkaisnäyssä Johanna Puuperä. Valot Ada Halonen. Esiintyjät Antonia Atarah, Leila Kourkia, Sara Paasikoski, Kreeta Salminen, Sonya Lindfors ja Sara Melleri. Kantaesitys Revontulihallissa 9.3.2022