”Kemi on tunnettu kulttuurikaupunki, jossa kulttuuria on tarjolla kaikille ja kaikkialla!” mainostaa Kemin kaupunki verkkosivuillaan. Nyt kulttuurikaupungin imagossa on kuitenkin vähintään teatterin kokoinen aukko.
Suomen toiseksi vanhimman täyskunnallisen valtionosuusteatterin johtaja Mikko Bredenberg jätti helmikuussa irtisanomisilmoituksensa kaupungille. Bredenberg aloitti teatterinjohtajana Kemissä viime lokakuussa. Hän irtisanoutui tehtävästään koeajalla.
Irtisanoutumiseen on johtanut teatteriin kohdistettujen säästötoimien valmistelusta aiheutunut erimielisyys ja epäluottamus teatterin henkilöstön ja teatterinjohtajana välillä.
Bredenberg sai heti vuoden alussa toimeksiannon valmistella Kemin teatterille uuden palvelumallin tilatarpeineen. Ylen verkkosivuilla tammikuussa esitettyjen tietojen mukaan Kemin kaupunki rahoittaisi teatteria tulevaisuudessa 300 000–350 000 eurolla. Vielä vuonna 2020 kaupungin avustus oli 985 578 euroa ja viime vuonna 800 000 euroa.
Bredenberg kertoo puhelimessa Kemin kaupunginvaltuuston linjanneen viime joulukuussa, että kaupungin viranhaltijoiden ja toimielinten on valmisteltava uusi talousarvioesitys, jossa on esitetty toimenpiteet talouden saattamiseksi tasapainoon ja kertynyt alijäämän kattamiseksi. Valtuuston linjauksen pohjalta myös teatterinjohtaja velvoitettiin valmistelemaan teatteria koskeva esitys.
”Kaupungin antama säästötavoite on niin iso, ettei teatterin budjetissa ole sellaista liikkumavaraa, että säästö voitaisiin toteuttaa leikkaamatta henkilöstömenoja.”
Bredenbergin esittämässä uudessa toimintamallissa teatterilla ei olisi lainkaan vakituista taiteellista henkilökuntaa ja esityksiä tuotettaisiin yhdessä usean valtionosuusjärjestelmään kuuluvan teatterin ja vapaan kentän ryhmien kanssa.
”Intressini on ollut yrittää nähdä, miten Kemissä kuitenkin olisi teatteria ja että se olisi mahdollisimman monipuolista ja laadukasta.”
Kemin kaupunginteatterin henkilökunta on reagoinut Bredenbergin toimintamalliin epäilevästi. Henkilökunta on ilmaissut teatterinjohtajalle epäluottamuksensa.
Bredenberg kertoo ymmärtävänsä teatterilaisten reaktiot. Epäluottamuksen ja vastustuksen ilmapiirissä on kuitenkin mahdotonta jatkaa. Bredenberg muistuttaa, että uutta toimintamallia on toki tutkittu ja selvitetty myös kaupungin hallinnossa.
Kaupungin organisaatiossa teatterinjohtajan yläpuolella ovat vapaa-aikapäällikkö Marke Rautiala, hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala ja lopulta kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
”Toimintamalliehdotus jatkaa nyt kunnalliseen päätöksentekoon, ja lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.”
Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen vastaa sähköpostitse, että Kemin kaupungilla on erittäin haastava tilanne talouden suhteen. Se on kuntalain velvoitteiden mukaisesti saatettava tasapainoon.
”Kuntien tehtävät on säädetty lailla ja lakisääteiset palvelut on järjestettävä ensisijaisesti. Harkinnanvaraisten palvelujen laajuutta ja volyymiä on kyettävä tarkastelemaan silloin myös kriittisesti. Vapaa-aikapalvelut ovat valtaosin harkinnanvaraisia palveluja. Teatteri on yksi tulosyksikkö muiden joukossa.”
Ruotsalainen korostaa, että teatterin kohdalla ei ole kyse peruspalveluiden ydintehtävästä. Kemin kaupungilla on edessään 5 miljoonan euron säästötavoite vuosikustannuksissa. Kemin työttömyysaste oli tämän vuoden tammikuussa 13,5%. Suuri vaikutus on ollut sillä, että Stora Enson Veitsiluodon paperi- ja sellutuotanto lopetettiin Kemissä viime vuoden syyskuussa. Kaupungilla on menossa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.
Ruotsalainen myöntää, että teatterin tilanne on haastava, eikä hän pidä realistisena, että olisi edellytyksiä jatkaa nykyisellä linjalla vaan eri vaihtoehtoja on pohdittava.
”Vastikään tullut teatterinjohtaja otti rohkeasti ja ennakkoluulottomasti haasteen vastaan ja valmisteli asiaa, kuten hänen tehtävänsä oli. Varsinaista esitystä ei ole vielä tehty vaan asia on valmistelussa. Kaiken toiminnan tulee kyetä elämään tilanteen mukaan myös taloustilanteen heikentyessä. En
tunnista sitä näkemystä, että teatteria pitäisi ylläpitää valtionosuuden saamisen turvaamiseksi. Kyllä olemassaolon funktio tulee olla jokin muu.”
Teatterin perusteella Kemi saa 737 000 euroa valtionosuuksia tänä vuonna; summa on 37 prosenttia kaupungin kaikista valtionosuuksista.
Kemin kaupunginteatteri on Meri-Lapin ainoa ammattiteatteri. Tällä hetkellä teatteri toimii väistötiloissa.
Taidealaa on jo pitempään kannustettu myös rahoittajien puolelta erilaisiin yhteistyömalleihin. Yhtenä esimerkkinä voi pitää Taiteen edistämiskeskuksen viime marraskuista ilmoitusta, että valtio ja suomalaiset säätiöt perustavat yhdessä kymmenen miljoonan euron rahaston. Sen varoista voivat alkuvaiheessa hakea tukea esittävän taiteen vapaat ryhmät, jotka saavat Taiken toiminta-avustusta ja tekevät yhteistyötä valtionosuutta saavien taidelaitosten kanssa.
Minna Tawast
