Keskustelu Tanssin talon ympärillä kiihtyi taas touko-kesäkuun vaihteessa. Ensin huomiota herätti tanssiväkeä oudoksuttanut talon uudelleen nimeäminen Tanssin talosta Formiksi, joka ei sosiaalisessa mediassa asiasta keskustelevien tanssitaiteen edustajien mielestä viitannut tanssiin millään tavalla, vaan pikemminkin muotoiluun tai kehonhuolto- ja kuntoiluyritykseen. Tanssin talon johtajan Matti Nummisen perustelut hakukoneoptimoinnista ja algoritmeista eivät vakuuttaneet keskustelijoita eivätkä kommentoineita markkinoinnin ammattilaisia.
Nimikeskusteluissa nousi esiin myös pitkäaikainen epäluottamus toiminnan taustalla olevan Tanssin talo ry:n sekä talon johdon toimien läpinäkyvyyteen; tanssiväki kokee, etteivät talon johto ja yhdistyksen hallitus tiedota ennakkoon päätöksistä, joihin yhdistyksen jäsenet haluaisivat tai voisivat osallistua. Esimerkiksi nimenvaihdoksesta yhdistyksen hallitus tiedotti jäsenilleen vasta, kun päätös oli tehty.
Yksi uuteen nimeen liittyvä pelko on, että se enteilee talon toiminta- ja ohjelmistoprofiilin muutosta suuntaan, jossa talo ei enää tarjoaisikaan tanssille kipeästi kaivattuja esiintymis- ja harjoitusmahdollisuuksia – imagonnoususta puhumattakaan – ja sen profiili vesittyisi yleiskulttuuritalon ja kongressitilan kaltaiseksi.
”Strategian uudistaminen on ollut osa yhdistyksen toimintasuunnitelmaa vuosina 2019 ja 2020. Yhdistyksen julkiseen rahoitukseen uuden operatiivisen nimen käyttöönotolla ei uskoaksemme ole vaikutuksia, koska yhdistyksen virallinen nimi säilyy edelleen Tanssin talo ry:nä”, vastaa Matti Numminen kysymykseen, miten uskoo Form-nimen vaikuttavan rahoittajien kanssa käytäviin neuvotteluihin.
Tanssin talo ry on vuonna 2010 perustettu yhdistys, joka vastaa vuonna 2015 rakennuttamispäätöksen saaneen Tanssin talon toiminnan suunnittelusta ja käynnistämisestä. Kun talo vuonna 2022 avataan, on ohjelmisto tietenkin se, jonka perusteella talon taiteellinen profiili ja imago yleisölle ja tanssitaiteilijoille määrittyy. Samalla määrittyy se, kuinka suuria odotuksia lipputuloille voidaan asettaa.
Tanssin talo ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tavoitteena on edistää korkeatasoisen taidetanssin ja -kulttuurin tarjontaa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Yhdistyksessä on satakunta jäsentä, sekä yksityisiä tanssitaiteilijoita että tanssiryhmiä ja niiden taustayhteisöjä.
Tanssin talo -yhdistyksen hallitukseen valittiin viime vuonna Sanna Rekola, Satu Silvanto, Eeva Muilu, Leena Liusvaara, Jani Toivola, Maria Carlsson ja Hanna Rosendahl. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii markkinointiviestinnän toimisto Storybound Oy:n toimitusjohtaja Elli Mäkilä.
Vuosi sitten pidetyssä vuosikokouksessa hallituksessa pitkään vaikuttaneet tanssin edustajat Alpo Aaltokoski, Iiris Autio, Marco Bjurström ja Ari Tenhula jäivät keskeisen rahoittajatahon, Helsingin kaupungin, toivomuksesta pois hallituksesta mahdollisten jääviysongelmien välttämiseksi, kun siirrytään seuraavaan hankevaiheeseen.
Tanssin talon rakennusta rahoittaneen Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoitusehdoissa on vaatimus, että talon on oltava omistettu nimenomaan tanssille ja sitä tukevaan toimintaan. Vuoden 2015 puitesopimuksessa määritellään, että kyseessä on ”kaiken tanssin talo, jonka ohjelmistossa on taidetanssin ohella myös muun muassa katu-, pari-, kilpa- ja kansantanssia.”
Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Tanssin talo ry:n perustajajäsen sekä hallituksen jäsen vuosina 2010-2014, tanssitaiteilija Tuomo Railo, kirjoitti julkisen päivityksen facebook-sivulleen. Sen mukaan nimi ja brändi ovat Tanssin talo ry:n tämänhetkisistä huolista pienimpiä.
”20.5.2020 Tanssin talo järjesti tiedotustilaisuuden jäsenistölleen. Tilaisuudessa kävi ilmi, etteivät yhdistyksen käymät neuvottelut rahoittajiensa kanssa ole edenneet sitten vuoden 2015. (…) Nyt kun talon toimintabudjettia on tarkistettu indeksikorotuksin vastaamaan avajaisvuoden 2022 tasoa ja korjattu muutenkin realistisemmaksi vastaamaan esim. kutistuneita tiloja, on yhdistyksen hallitus todennut, että talon vuosibudjetissa on yhden miljoonan euron rahoitusvaje. Hallitus on niin ikään todennut, että mikäli valtio ja Helsingin kaupunki haluavat pitää kiinni vuonna 2015 sovitusta julkisen tuen suuruudessa (yhteensä 1,3 M€), eikä talon toimintaa ala tukea vakituisesti mikään yksityinen taho, ei taloon suunniteltua toimintaa voida toteuttaa.”
Ongelmana on siis ainakin se, että neuvotteluissa yksityisten rahoittajien tai säätiöiden kanssa ei ole edetty lainkaan.
Tanssin talon liiketoimintasuunnitelma rakentuu vierailuteatterikonseptin varaan, jossa ohjelmiston tuottavat tanssin kentän toimijat. Talon on ollut tarkoitus rahoittaa puolet toiminnastaan omilla tuotoilla, eli alunperinkään ei ole ajateltu, että toiminta kustannetaan kokonaan valtion ja kaupungin rahoituksella. Tämä asettaa esitystoiminnan tuotoille kovan tavoitteen. Siksi osa hankkeessa mukana olleista pitää myös hankerahoitusta ja yksityistä rahoitusta välttämättömänä – ja osa, kuten talon johtaja Matti Numminen ja Tanssin talo –yhdistyksen puheenjohtaja Elli Mäkilä, kutsuu opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä kaupunkia lisäapuun.
”Tavoittelemme julkisen rahoituksen osuuden kasvamista siten, että julkisen rahoituksen osuus olisi noin 2/3 toiminnan rahoituksesta”, kertoo Numminen.
Tanssin talon toiminnan rahoituksen vuosittainen tukitarve arvioitiin vuonna 2015 käydyissä puitesopimusneuvotteluissa 1,33 miljoonaksi euroksi. Helsingin kaupunki sitoutui rahoittamaan talon toimintaa siten, että kaupungin ja valtion yhteinen tuki talolle olisi ensimmäisenä toimintavuonna tuo 1,33 miljoonaa euroa. Kun valtio sitoutui enintään 650 000 euron tukisummaan, jää kaupungin kontolle 680 000 euroa. Mutta tämä summa ei siis nyt näytä riittävän, ja toiminnan rahoitukseen pitäisi Tanssin talo –yhdistyksen ja johtajan mielestä saada lisäeuroja nimenomaan valtiolta ja kaupungilta.
Yhdeksi talon ohjelmistokumppaneista nimetyn Tero Saarinen Companyn toiminnanjohtaja Iiris Autio vaikutti Tanssin talo –hankkeen hallituksessa viime vuoteen asti. Autio uskoo tanssin vahvuuksiin ja talon alkuperäiseen toimintaideaan, mutta pitää nykyistä tilannetta huolestuttavana ja julkistettua brändiä niin sisältönsä kuin ajoituksensakin kannalta epäonnistuneena.
Aution mielestä on selvää, että nykyaikainen taideorganisaatio joutuu hyödyntämään monia erilaisia rahoituslähteitä, myös yksityistä rahoitusta. Niiden saaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa työtä ja yhteydenpitoa eri rahoittajatahoihin.
”Talon rahoitusmallin tulee perustua realistiseen ohjelmisto- ja liiketoimintasuunnitelmaan sekä monipuoliseen, myös taidetanssin ulkopuolelta tulevaan, kumppaniverkostoon. Missään nimessä talon ohjelmisto ei voi rakentua pelkkien kumppaniksi nimettyjen vos-toimijoiden varaan! Koska emme ole nähneet mitään ohjelmistokuvausta, kumppanuusstrategiaa, tarkennettuja kustannuslaskelmia tai tuloarviota, on niitä mahdotonta kommentoida. Tapahtumatorin supistuminen tai kustannustason nousu eivät vajetta yksin selitä.”
Samalla hän muistuttaa myös tanssin kentän perusrahoituksen pienuudesta. ”Perusrahoituksella on suora vaikutus Tanssin talon sisältöihin ja sitä kautta talon menestymiseen. Sisältö-, rahoitus- ja suhdetoimintaosaamiselle sekä yhteen hiileen puhaltamiselle olisi entistäkin suurempi tarve. Tämä työ pitäisi nyt kiireesti priorisoida.”
Sähköpostikysymyksiin Tanssin talon toimintarahoituksen tilasta Elli Mäkilä ja Matti Numminen vastasivat yhdessä:
”Talon johto ja hallitus ovat keväästä 2019 alkaen käyneet tiivistä keskustelua julkisten rahoittajien kanssa, jotta talon toimintamalli olisi tanssin kentän näkökulmasta onnistunut ja yhdistyksen koko hankkeen ydinlupausta palveleva. Hallitus päätti kokouksessaan 18.5.2020, ettei voi seistä sellaisten vaihtoehtoisten budjetti- ja toimintamallien takana, jotka eivät palvele hankkeen perimmäistä tarkoitusta. Hallitus katsoi, ettei toimisi vastuullisesti ajaessaan muita kuin Tanssin talo -hankkeen aidon onnistumisen edellyttämää budjetti- ja toimintamallia”, sanovat Mäkilä ja Numminen.
Heidän mukaansa nykyinen rahoitus- ja kustannustaso mahdollistaa tilan ylläpidon, mutta esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin palveluiden tuotanto talon vuokralaisille ei olisi mahdollista eikä kansainvälisten vierailuesitysten tuominen Erkko-saliin.
”Yhdistyksen hallituksen näkökulmasta puitesopimusneuvotteluissa määritelty liiketoimintasuunnitelma ei ole enää realistinen ja toiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta sitä on tarkennettu suhteessa annettuun lupaukseen ja esimerkiksi tanssin kentän maksukykyyn. Me kuitenkin katsomme, että olisi kaikkien osapuolien kannalta viisasta arvioida aihetta uudelleen, jos talon toiminnan onnistuneessa käynnistämisessä on tarkentuneiden tietojen valossa riskejä.”
Mitkä ovat toimintavaihtoehdot nyt?
”Tanssin talo ry suunnittelee tällä hetkellä toimintaa sovitun julkisen rahoituksen mukaisesti. Kansainväliseen ohjelmistoon on haettu yksityistä rahoitusta. Tällä mallilla voitaisiin toteuttaa sekä tanssitoimijoille suunnattua vuokraustoimintaa että kansainvälisen tanssiohjelmiston tuottamista. Kyseinen toimintamalli on vuoden 2015 liiketoimintasuunnitelman mukainen. Tämän suunnitelman riskinä on yksityisen rahoituksen epävarmuus.”
Yhdistyksen hallitus on pyynnöstä laatinut Helsingin kaupungille sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle laskelmia erilaisista toimintamalleista. Ilman merkittävää yksityistä rahoitusta tai julkisen rahoituksen lisäämistä toiminta jää Nummisen ja Mäkilän mukaan edellä kuvatuksi tilojen vuokraukseksi.
”Tätä haastattelua tehtäessä olemme tilanteessa, jossa Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö pohtivat keskinäisissä keskusteluissaan kantaansa edellä mainittujen neuvottelujen pohjalta. Odotamme tietoa heidän kannastaan.”
Tanssin talon ohjelmistoa koordinoi kolmehenkinen ohjelmistotiimi, johon kuuluvat Mikael Aaltonen, singaporelainen Faith Tan sekä saksalainen Pia Krämer. Kahden jälkimmäisen kausi päättyy tänä vuonna. Taloon ei ole palkattu tuottajaa.
Suomen kokoisessa maassa ja yleisömäärillä on tärkeää, että talon esitystoiminta on laaja-alaista, ja suuren näyttämön 700-paikkainen katsomo saadaan mahdollisimman usein täyteen. Pelkästään uudella ja kokeilevalla tanssitaiteella pienemmän, 250-paikkaisen salinkin täyttäminen useita kertoja peräjälkeen on haaste. Näistä linjauksista ja niiden määrittelystä on vedetty köyttä talon alkuajoista lähtien. Mikäli lisärahoitusta ei saada mistään, saattavat sekä ”kaiken tanssin talo” että eksklusiivisen, kokeilevan tanssin talo olla yhtä vaikeasti toteutettavissa.
Lisätty 4.6.2020 Alpo Aaltokoski
Minna Tawast
Juttua varten haastateltiin Elli Mäkilää ja Matti Nummista sähköpostitse, Nummista kaksi kertaa. Iiris Autiota haastateltiin sähköpostitse ja puhelimella.
