Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehti sekä Suomen Näyttelijäliitto toteuttivat loppuvuonna 2019 selvityksen naisnäyttelijöiden ikäsyrjinnän kokemuksista. Selvityksen pohjana käytettiin sähköpostikyselyä, joka lähetettiin 478:lle Näyttelijäliiton naisjäsenelle.

Kyselyyn vastasi 57 ikäsyrjintää kokenutta ja 41 ikäsyrjinnältä välttynyttä naisnäyttelijää. Yhteensä vastaajia oli 98, eli noin 20 prosenttia kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Vastauksia voi siis pitää tilastollisesti edustavina kuvaamaan naisten ikäsyrjintää kokemuksina ja ilmiönä suomalaisessa teatteri-, tv-, elokuva- ja muussa ammattiin liittyvässä työkulttuurissa.

Aineistossa oli sekä ammattiteattereissa työskenteleviä (38 henkilöä) että freelancereita (57 henkilöä). Sekä syrjintää kokeneet että sitä kokemattomat jakautuvat suhteellisen tasaisesti kiinnitettyihin ja freelancereihin.

Ikäsyrjintä alkaa teatterityössä yleisimmin 40-vuotiaana.

”40 + työt loppuivat kuin seinään. Ja teatterinjohtaja ilmoitti sen
minulle niin. Olet täyttänyt 40 ja nainen. Kai ymmärrät, ettei sinulle ole jatkoa nyt. Kymmenen vuoden päästä sinusta tulee pelkkä ongelma: 50 v naisnäyttelijä, jota ei voi sijoittaa mihinkään.”

Vastaajajoukossa on myös useita naisia, joille on kerrottu, että he ovat liian vanhoja jo 30-vuotiaana.

Syrjijällä ei ole ikään liittyvää rajoitusta, mutta valtaosassa vastauksia (51 kpl) syrjijä on mies, jolla on valtaa tai jonkinlainen valtasuhde syrjittyyn, kuten johtaja, tuottaja, agentuuri, roolittaja tai koe-esiintymisten arvioitsija. Kymmenessä vastauksessa syrjijä on ollut kollegana toimiva miesnäyttelijä.

Ikäsyrjintä on erityisesti suurten ja keskisuurten laitosteattereiden sekä tv- ja elokuvatuotantojen ongelma. Tv- ja elokuvatuotannoissa ikäsyrjintätilanteet keskittyvät roolittamiseen, erilaisiin arviontitilanteisiin, koekuvauksiin tai työhaastatteluun. Tv- ja elokuva-alalta myös puuttuu työehtosopimus.

Lue koko Maaria Kuukorennon artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden numerosta 2/2020. Selvitys aloittaa artikkelisarjan Vanhat naiset näyttämöllä, jota on tukenut myös Jenni ja Antti Wihurin rahasto.

Kuvituskuva: Unsplash.