Ruotsalaisohjaaja Anna Odellin teoksessa X&Y (2018) identiteetti määritellään elokuvan keskeisimmäksi tutkimuskohteeksi, jonka kautta itsenään esiintyvä Odell haluaa käsitellä julkisuuskuvaa ja sukupuolta. Keskiössä on Odellin lisäksi myös itseään esittävä Mikael Persbrandt sekä heidän alter egoinaan toimivat, tunnetut pohjoismaalaiset näyttelijät.
X&Y on faktaa ja fiktiota yhdistelevä metaelokuva elokuvan tekemisestä. Odell, Persbrandt ja muut näyttelijät valmistautuvat Odellin tulevaa elokuvaa varten majoittumalla harjoitusprosessin ajan elokuvastudiossa ja olemalla alituisesti roolihahmoissaan. Persbrandtin ja Odellin taustojen myötä julkisuudessa rakennettu kuva heistä on olennainen osa elokuvan tutkimusmatkaa identiteettiin. Mikael Persbrandt on ryvettynyt huumeskandaalissa, ja Anna Odell on muun muassa saanut sakot taiteensa vuoksi.
Anna Odell kehystää elokuvansa huomiolla siitä, että mikä tahansa elokuvassa voi olla totta – tai yhtä hyvin fiktiota. Tämä ohjaa pohtimaan tapahtumien suhdetta todellisuuteen.
Todellisuuden merkitystä katsoja pohtii väistämättä myös katsoessaan Midi Z:n ohjaamaa taiwanilaista elokuvaa Nina Wu (2019). Naisnäyttelijän asemaan ja kokemuksiin elokuvamaailmassa pureutuvan teoksen on käsikirjoittanut pääosaa esittävä Wu Ke-xi yhdessä Midi Z:n kanssa. Elokuvassa nähdään samanlaisia tilanteita, joita ohjaajan valtaa ja #metoota koskevassa keskustelussa on kansainvälisesti käsitelty: Naisnäyttelijä on täysin ohjaajan ja tuottajan alistamana koekuvaustilanteesta hengenvaaralliseen loppukohtaukseen asti.
Lue koko Sanni Martiskaisen ja Maura Minervan artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 6-7/2019. Kuvassa Mikael Persbrandt, kuva: Rakkautta&Anarkiaa -festivaali.
