Kuva: Mikki Kunttu

Koreografi Tero Saarisen suhde musiikkiin on läheinen ja intiimi – sen ovat todistaneet hänen lukuisat musiikin inspiroimat ja elävien muusikoiden kanssa esitetyt teoksensa. Tämän vuoden tammikuussa Los Angelesissa ensi-iltansa saanut Zimmermann Trio on tämän suhteen tiivis kristallisoituma. Kolmen tanssijan ja Helsingin kaupunginorkesterin sekä vierailevan sellisti Oren Shevlinin esitys on soittimin ja liikkein luotu konsertti, jossa musiikin ja tanssin tavat kohdata aika rakentavat yhteistä kokonaisuutta.

Zimmermann Triossa Saarinen on ohjannut visuaalisen ja temaattisen mielikuvituksensa säveltäjän valitsemalle tielle. Myöskään Erika Turusen suunnittelemat linjakkaan ihastuttavat ja aavistuksenomaisesti modernistiset, sukupuolta korostamattomat puvut eivät määritä tulkintaa liikaa. Vaikka vähän yli puolituntisessa esityksessä on tunnelmia ja tanssijoiden välisiä suhteita, joista kutoutuu omakin tarinansa, mukailee koreografia paljon myös musiikissa kuuluvaa yksinäisyyttä, kaipuuta ja kuolemaa. Päällimmäiseksi verkkokalvolle ja kuuloluihin jää musiikin ja liikkeen ykseys.

En forme de pas de trois –sellokonserton (1966) säveltäjä, Alois Zimmermann (s. 1918) oli osa Darmstadtin musiikkielämää, muttei varsinaisesti kuulunut kuuluisaan Darmstadtin koulukuntaan. Hän kutsui sävellysfilosofiaansa musiikilliseksi pluralismiksi, jossa tanssilla oli tärkeä rooli. Tanssi oli Zimmermannille tapa ajatella musiikkia uudelleen. Tanssi ja musiikki olivat hänen mukaansa itsenäisiä, mutta toisiaan leikkaavia taiteita. Ja sellaisilta ne Zimmermann Triossa näyttävät ja kuuluvat. Koreografiassa näkyy ja musiikissa kuuluu myös säveltäjän sairastama masennus ja sen päätös. Zimmermann teki itsemurhan vuonna 1970.

David Scarantino, Satu Halttunen ja Misa Lommi tanssivat alussa kukin oman, kolmiomaisen tasonsa päällä, näkemättä toisiaan ja silti unisonossa. Yhteinen liike sulaa kuitenkin jokaisen omaksi tulkinnaksi, ja tanssijat liikkuvat myös toistensa tasoille. He ovat yksin, mutta heidän välillään tapahtuu ja tuntuu. Tanssi tekee näkyväksi aistien synestesian, sen kun ääni hipaisee kättä.

Minna Tawast

Tero Saarinen company & Helsingin kaupunginorkesteri: Zimmermann Trio. Koreografia Tero Saarinen. Musiiki Bernd Alois Zimmermann: en fomre de pas de trois. Musiikin johto Susanna Mälkki. Valot ja lavastus Mikki Kunttu. Puvut, viuhkat Erika Turunen. Muusikot Helsingin kaupunginorkesteri. Sellisti Oren Shevlin. Tanssijat Misa Lommi, Satu Halttunen, David Scarantino. Suomen ensi-ilta Helsingin juhlaviikoilla 30.8.2018.