Arviot

Kauhu korventaa prinsessaa

E. L. Karhun näytelmä Prinsessa Hamlet on kirjoitettu tavalla, joka ei piittaa näyttämön realiteeteista. ”Hamlet hulmahtaa tuleen” ja ihmiset muuttuvat haukoiksi. Ohjaaja Linda Wallgren ei kuitenkaan ole tästä säikähtänyt. Hän ja koko Q-teatterin työryhmä onnistuu hienosti vastatessaan tekstin haasteeseen.
Wallgrenin ohjaus asettuu kiinnostavaan kulmaan suhteessa tekstiin. Pientä karsintaa lukuun ottamatta esitys on uskollinen näytelmälle, mutta toteuttaa [...]

Ei kommentteja

Mitä jos saakin kaiken?

Paula Salmisen näytelmä Alfanaaras aloittaa feministisestä klassikkokysymyksestä, voiko nainen saada kaiken, mutta jatkaa: Mitä sitten, jos saa – sekä merkittävän aseman työssä että perheen?
Molemmissa ympyröissä esitys riehaantuu farssin rajoille. Työssä mikään vaativuustaso ei tunnu riittävän, ja hedelmällisyyden ryöpsähdys moninkertaistaa lastenhoidon logistisen problematiikan.
Mirja Räty, Paavo Kääriäinen ja Jari-Pekka Rautiainen lapsina sekä monissa muissa rooleissaan huolehtivat vapauttavan [...]

Ei kommentteja

Jemina makes it great again

Jyrki Karttusen Jemina – The Great American Show on täynnä huolta maailmasta, jossa kahden suurvallan johtajat tuntuvat olevan mieltä ja sydäntä vailla ja ihmiskunta tuhoaa asuinsijaansa rakentaen keinotekoisia kuvia onnelasta.
Koreografi tuntee populaarikulttuurinsa, sen eurooppalaisen historian ja amerikkalaisen sydämen. Se saa nyt edustaa cowboyneen ja unelmatehtaineen koko tuhon partaalla roikkuvaa länsimaista kulttuuria.
Jos Jeminan monta elämää (2012) [...]

Ei kommentteja