Arviot

Maailmanlopun tanssit

”Helvetin hyvä!” huudahtaa miesääni katsomosta, kun viimeinen sellon sointu on kiirinyt teatterisaliin ja tiedämme, että esitys on päättynyt. Se on Juho Gröndahlin käsikirjoittama ja Linda Wallgrenin ohjaama versio Hannu Salaman Juhannustansseista (1964).
Onhan se, hyvä. Rohkea ja uhkea, vaikka avoimeksi jäävä. Salaman romaani päivittyy tavalla, jota aina toivoo klassikolta: näkemyksellisesti ja ajatuksella käsillä olevaan aikaan siirtyen.
Salamalta [...]

Ei kommentteja

Aurinkoinen esitys transihmisyydestä

Kepeä elämäni on Veikko Sinisalo -lausuntakilpailun voittaneen näyttelijä Miiko Toiviaisen omakohtainen monologi transihmisyydestä. Helsingissä Teatteri Takomolla ja Q-teatterissa pistäytynyt teos on tilattu Toiviaiselta alun perin Kajaanin runoviikoille.
Lyhyessä monologissa Toiviainen käy läpi kokemuksiaan transihmisyydestä ja sukupuolenkorjaamisesta. Taustalla on näkemys, jonka mukaan transihmisyydestä puhutaan mediassa enimmäkseen traagisten ja synkkien kohtaloiden kautta. Kepeä elämäni tarjoaa aiheeseen valoisampaa näkökulmaa.
Esityksen [...]

Ei kommentteja

Tuttuja teemoja liikkeellä marraskuussa

Seksuaalisuus sekä läsnäolon ja esittämisen tapojen pohdinnat pysyivät tutun oloisesti nuorten esitystaiteilijoiden teemoina tämänkin vuoden Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla. Liikkeitä nähtiin, tanssia ei niinkään.
Virolainen Mart Kangro aloitti soolonsa Past perfect hankalasti lattialta, kädet ja jalat torson alle tungettuna. Sieltä hän tutkaili pää kenossa yleisöään kuin elävä saalis. Noustuaan Kangro pohti, miten voi ylipäätään liikkua, sisältäähän jokainen [...]

Ei kommentteja