Koko maan esityskalenteriTeatteri&Tanssi+Sirkus-lehti tarjoaa nyt ainoana Suomessa koko maan esityskalenterin ensi-iltoineen.
Oletko menossa Itä-Suomeen, Pohjanmaalle tai vaikkapa pääkaupunkiseudulle? Katso mitä sillä alueella tarjotaan.
Esityskalenterissa teatterin, tanssin, sirkuksen ja oopperan toimijat ilmoittavat esityksistään. Kalenteri päivittyy kahdeksan kertaa vuodessa, aina lehden uuden numeron ilmestyttyä.
Näyttelijä Krista Kosonen liukuu suvereenisti genrerajojen yli. Muutamaan viime vuoteen mahtuu suuria draamaelokuvia, seikkailuelokuvia, tv-ihmissuhdedraamaa ja Putousta
Vaikka vaara ei enää määrittele sirkusta lajina kuten ennen, myös nykytekijät joutuvat kohtaamaan loukkaantumisen riskin. Kuinka akrobaatit voittavat pelkonsa?
Tampereella näyttelijäksi opiskeleva Paavo Kääriäinen huomasi heti opintojensa alussa, että opetus oli ihan muuta kuin hän oli kuvitellut.
Kuuteen Susanna Leinosen teokseen videomaailmat rakentanut tanssija Jouka Valkama on nyt opetellut myös 3D-tekniikkaa. Uusin yhteisteos on SEE/OBEY.
Jorma Elo, 54, on varmaankin kansainvälisesti menestynein suomalainen koreografi. Elo on kuitenkin verrattain tuntematon Suomessa, sillä hän lähti ulkomaille tanssimaan vuonna 1984 ja on sen jälkeen ollut sillä tiellään.
Suomen Kansallisbaletti on viime vuosina ottanut elintärkeitä harppauksia tavoissaan tuottaa elämyksiä ja markkinoida niitä. Kun perinteiseen sekoitetaan estoitta uutta, on vaarana kuitenkin baletin selittämättömän taian hukkuminen. Niin käy Kenneth Greven Pienessä merenneidossa.
Nummisuutarit on 150 vuoden ajan ollut oiva työkalu tutkia suomalaisuutta. Ohjaaja Janne Reinikainen on työstänyt Aleksis Kiven klassikkoa teräväpiikkisen kamman kanssa sekä myötä- että vastakarvaan
Lattialla on suuri spiraalikuvio, vai onko se juoksurata? Spottivalo kiertää kehää ja tarttuu matkallaan Tanjalotta Räikkään. Hän on Ludstein, luen käsiohjelmasta. Ludstein säpsähtää, kun valo vie hänet teatteripeliin. Valo löytää myös Piia Soikkelin Inanitaksen ja Antti Mankosen Estramirin.
Kriitikko Niko Hallikainen näkee Eduskunta III:n merkittävänä yhteiskunnallisena puheenvuorona.
Kriitikko Niko Hallikainen näkee Eduskunta III:n merkittävänä yhteiskunnallisena puheenvuorona.
