Artikkelit

Valmiina valtaan

”Haluan käyttööni ison näyttämön, sen koko koneiston ja hienot näyttelijät”, sanoo Lauri Maijala, 25. ”Minulla ei ole pakkomiellettä perustaa omaa ryhmää ja tehdä teatteria ortodoksimunkkien kanssa maakuopassa.” Maijala sanoo, että maassamme on upeat teatterisalit ja puitteet, ja niitä tulisi käyttää mahdollisimman hyvin.

Ei kommentteja

Teatterin ääni

Esityksen tilallisten elementtien – valot, äänet, lavastus, liikkuva kuva – painoarvo on kasvanut. Silti erityisesti äänestä ja äänen taiteesta on kirjoitettu vähän. Kimmo Modig ja Timo Heinonen pohtivat mitä on tai mitä voisi olla ääni teatterissa?

1 kommentti

Sukupolvi joka syö lapsensa

Katja Krohn ohjaa parhaillaan Suomen Kansallisteatteriin uusinta näytelmäänsä Pikkujättiläinen. Näytelmän peruslähtökohta on länsimaisen ihmisen vastuu ympäristöstään, tuhovoimastaan ja kyvystään manipuloida luontoa hyvien aikomusten nimissä. Mitä meidän on oikeus tieteen nimissä tehdä? Missä kulkee moraalin raja? Onko yksilön valinnoilla lopulta mitään merkitystä? Vai onko juuri niillä merkitystä?

Ei kommentteja

Uusia alkuja Puolassa

”Teatteri on eliitin taidetta”, kuulee Puolassa edelleen monen suusta. Nyt piintynyt käsitys teatterista vain hyväosaisten taiteena alkaa kuitenkin murtua. Uudet esitystavat ovat yleistymässä, ja nuori polvi uudistaa alaa nykyteatterin suuntaan.

Ei kommentteja

Ajojahti Unkarissa

Hyökkäykset maahanmuuttajia, juutalaisia, romaneja ja homoja vastaan ovat lisääntyneet Euroopassa. Kulttuurilaitoksissa on tapahtunut puhdistuksia. Unkarin kansallisteatterin johtaja Róbert Alfödi on maansa oikeistolaisten piirien tulilinjalla. Hän vastaa tekemällä ankaraa teatteria suvaitsemattomuudesta.

Ei kommentteja

Smedsin uutuus on raju tuomiopäivän karnevaali

Viljandin teatterikorkeakoulun vastavalmistunut näyttelijäkurssi on neljän vuoden ajan paininut Fjodor Dostojveskin hillittömän kauhun paisuttaman tiiliskiven, Karamazovin veljesten kanssa Kristian Smedsin ohjauksessa. Teoksesta on otettu irti kaikki mahdollinen oman maailmanaikamme piina, syntisen riivatut ihmiset vailla moraalia, jonka uudelleen löytäminen on myöhäistä.

Ei kommentteja

Artikkelit 7/2011

Kaikki artikkelit Teatteri-lehdessä 7/2011.

Ei kommentteja