Juha Siltanen (kuva Heidi Lehväslaiho).

Kirjailija, suomentaja, ohjaaja Juha Siltanen: “Minulle tärkeät ovat esityksen rytmi, harmonia ja melodia; näihin kuuluvat myös mahdollinen juoni, henkilöt, visuaalisuus, assosiaatioavaruus. Onnistuneet ohjaajantulkinnat ovat minusta ne, joissa nämä joko elävät tai tuottavat jotain kiinnostavampaa: silloin dialogi ohjaajan kanssa säilyy.”

Kirjailija, näyttelijä Anna-Leena Härkönen: “En halua yhtään sekaantua kirjojeni dramatisointeihin. Enkä suostu palaamaan vanhojen juttujeni pariin. Olen kieltäytynyt kaikista pyynnöistä kirjoittaa itse esimerkiksi tv- tai elokuvakäsikirjoituksia omista kirjoistani.”

Näytelmäkirjailija, dramatugi Anna Krogerus: “Onnistumisen avain oli minusta ohjaajan asenteessa. Hän kertoi lukeneensa näytelmän yhä uudestaan ja uudestaan ja olevansa silti yhä vieläkin sen äärellä hiljaa ja ihmeissään siitä, miten paljon sieltä löytää uutta, miten teksti syvenee ja rikastuu, kun sitä lukee ja lukee.”

Näytelmäkirjailija, dramaturgi Pipsa Lonka: “Tekstiä ei käsitelty kuin lopullista ‘totuutta’ sisältävää entiteettiä, vaan sen tarjoamia lauseita kokeiltiin eri kuvissa ja olomuodoissa. Sanojen merkitys jäi tarkoituksellisen vapaaksi, se sai virrata välimaastoissa. Koen, että esitys rakensi tekstille tiloja, joissa ilmentyä. Teksti oli esityksen tilassa, ja hetkittäin esitys oli myös tekstin tilassa. Tämä vaihtelu teki näkyväksi esityksen ja tekstin suhteen jatkuvan liikkeen.”

Lue Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 3/2017 mitä ohjauksia ja sovituksia kirjailijat ovat nostaneet esimerkeiksi onnistuneista tulkinnoista!