Kuva Sirpa Päivinen

Teatterikorkeakoulun koreografian professori ja Zodiakin perustajajäsen Kirsi Monni on valmistanut monen vuoden tauon jälkeen yhdessä työryhmän kanssa teoksen ActsAndAffects. Se kantaesitettiin Zodiakissa huhtikuussa. Teos syntyi monenlaisisista lähtökohdista ja vastaamisesta itse asetettuihin haasteisiin, jopa dogmeihin.

Taustalla on kokemus väkivallan kuvien tulvasta internetin jälkeisessä ajassa. Mediassa näkyvä väkivalta on sekä huumoriväkivaltaa 3-vuotiaiden peleissä että lopputonta Lähi-idän sodan raportoimista.

Monni ei kuitenkaan työskentele analysoimalla maailmallista aihetta, josta laittaisi analyysin näyttämölle. Hän ei ole kiinnostunut shokeeraamaan tai tähtäämään katharsikseen. Yksi haaste itselle oli kielto käyttää verta, alastomuutta tai simuloitua seksiä. Tuntui myös väärältä tehdä väkivallasta suoraviivaista imitaatiota tai simulaatiota.

”Olemme samanaikaisesti syyllisiä ja myötätuntoisia, osallisia ja syyttömiä, väsyneitä ja välinpitämättömiä. Kun maailma on monimutkainen, tuntuu väärältä esittää yksinkertaistavia kuvia tai väitteitä.”

Tärkeää Monnille on kysymys taiteesta ja asian käsittely tanssitaiteen, koreografian keinoin. Hänellä ei ole tarvetta asettaa reviirejä tanssin, teatterin tai performanssin välille, mutta toisaalta hän halusi asettaa itselleen haasteen, etsiä juuri koreografiselle ilmaisulle keskeisiä asioita.

Lue koko Maija Karhusen artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 3/2017.