On aika juhlia, sillä tanssija Katri Soini täyttää syyskuussa 50 vuotta. Hän on nykytanssin ikinuori voimanpesä, joka on tunnettu räjähtävästä nopeudesta ja liikkeen virtuositeetista.

Katri Soinin nimi piirtää heti suomalaista nykytanssia tuntevan verkkokalvolle ikonisia kuvia, kuten raju ja aggressiivinen noitanainen Kenneth Kvarnströmin koreografiassa nimeltä XXX tai elastinen muodonmuuttaja Arja Raatikaisen monissa teoksissa.

Soinia ovat tanssittaneet edellisten lisäksi muun muassa Tommi Kitti, Reijo Kela, Kirsi Monni, Ervi Sirén, Tuomo Railo, Jorma Uotinen, Sanna Kekäläinen, Jenni Kivelä, Alpo Aaltokoski ja Ari Tenhula.

Vuonna 1994 Soini valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi, ja vuosina 1997–2013 hänellä on ollut yhteensä kolme viisivuotista taiteilija-apurahaa.

Katri Soini valmistui tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulun Tanssitaiteen laitoksen ensimmäiseltä vuosikurssilta vuonna 1987 yhdessä koreografi Arja Raatikaisen kanssa. Viime marraskuusta lähtien naiset ovat työstäneet Katrille Leikin alku -sooloteosta, joka on heidän kymmenes yhteistyönsä. Sen ensi-ilta on 17. syyskuuta KokoTeatterissa.

Emme ole pitkään aikaan tehneet yhdessä työtä, ja onhan tässä sekin riski, että ystävyys kärsii”, naurahtaa syvälle sukeltavasta työtavastaan tunnettu Raatikainen.

Etukäteen ei tiedä, mihin luova prosessi vie. Epävarmuuden sietäminen on yksi teoksen keskeinen teema.”

Ääripäät. Leikin alku -teoksen harjoituksissa kesäkuussa työstetään sanan ja liikkeen yhteyttä.

Olen kurottanut, jatkanut, vaihtanut suuntaa, toistanut, poseerannut, pidättänyt, pudottanut, luovuttanut, yrittänyt, ojentanut, kiemurrellut, ravistellut, juossut, hypännyt, jumpannut, pumpannut, kyykännyt, rullannut, harjoitellut”, Soini kuvittaa liikkeellä luettelemiaan sanoja.

Kohtaus on hauska, vähän surullinen ja hyvin konkreettinen. Epäilemättä kaikkeen tähän Katri Soini on venynyt urallaan lähes parinkymmenen koreografin ideoiden toteuttajana ja tulkkina.

Pyydän Raatikaista määrittelemään Soinin ominaislaatua:

Mieleen tulee sanapari ’sitkeä otus’. Periksiantamattomuus on Katrin erityisominaisuus. Vaatii luonnetta tehdä näin epävarmalla alalla noin pitkää kaarta.”

Ei se ole kenellekään helppoa. Pidän itseäni onnekkaana, koska silloin kun me aloitimme, alalla ei ollut yhtä paljon väkeä kuin nyt. Apurahat ovat olleet oleellisia omalle jaksamiselle ja kehittymiselle”, Soini pohtii.

Seuraavaksi Raatikainen laittaa Soinin improvisoimaan ilman taukoja tasan tunnin. Pitkä tunti intensiivistä improvisoitua tanssia ei näytä nostavan 49-vuotiaan Soinin sykettä. Hän lentää, hyppää, kiertyy, raivoaa ja häpeää ”pölypallona nurkassa”, mielikuvasta toiseen.

Menoa Etukenossa. Katri Soini on tunnettu hurjasta treenaamisestaan. Hän on se pieni tanssija, joka nosti 1990-luvulla punttisalilla kyykystä 80 kiloa rautaa.

1990-luvulla nykytanssi eli muutoksen aikaa ja haki uudenlaisia ilmaisun väyliä. Nousukauden huumassa tanssissakin mentiin kovaa ja korkealle. Liikkeen virtuositeettia tavoiteltiin akrobatiasta sekä huippu-urheilusta muistuttavin keinoin ja laaduin.

Puhuttiin myös androgyniasta, jolla tarkoitettiin feminiinisten ja maskuliinisten ominaisuuksien sulattamista yhteen tanssijan ruumiissa. Katri Soini oli suuntauksen ehdoton johtotähti. Hänen liikkumisessaan yhdistyi naisellinen ketteryys ja huippusuorituksiin täysin voimin heittäytyvä uhkarohkeus.

Minulla on pyöreä lihastyyppi ja nopea solutus, pystyn räjähtävään liikkeellelähtöön. Samalla olen myös ylöspäin pyrkivä ja kevyt. Kymmenen vuotta meni treenatessa todella kovaa. Punttien nosto sopi minulle: siinä on selkeä vastus, ponnistus ja onnistuminen”, muistelee Soini.

Katri on aina etukenossa. Sekä fyysinen että psyykkinen reaktiivisuus ja valppaus pitävät hänet aina edellä muita. Jos hissi ei ole heti kohdalla, Katri jo kävelee”, kuvailee Raatikainen.

Olen pitänyt toiminnallisuudesta enemmän kuin epämääräisestä etsiskelystä. Mutta tämä malttamattomuus onkin samalla suurin haasteeni. Joudun kohtaamaan sen jok’ikisen teoksen kohdalla, yhä uudestaan.”

Lue koko Raisa Rauhamaan artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 5/2015