Vuosi 2015 on Puolan teatterimaailmalle historiallinen: 250 vuotta on kulunut ensimmäisestä julkisesta teatteriesityksestä ja juuri on juhlittu neljännesvuosisadan vapautta kommunismista.

Majdanin päiväkirjat/Dzienniki Majdanu, Teatr Powszechny, Varsova 2014. Kuva Magda Hueckel.

Pahimmin räksyttävät vallan vahtikoirat ajettiin kommunistivallan aikana maasta ulos, mutta otettiin avosylin takaisin vuoden 1989 jälkeen. Nyt teatteri puree jälleen. Se on löytänyt kielen, jolla puhutella yleisöä. 1990-luvun etsikkokausi on ohi ja viimeinen neljännesvuosisata on ollut luomisen vapauden aikaa.

Eipä tiennyt Pawel Szkotak vuonna 1988, että Berliinin muuri murtuu seuraavana vuonna. Szkotak ei aavistanut sitäkään, että hänen tuolloin perustamansa Teatr Biuro Podróżyn (Matkatoimistoteatteri) matka jatkuu edelleen. Kommunistisessa Puolassa teatteri oli mielikuvituksen kapsäkki, jossa saattoi matkustaa minne halusi, kun se muuten oli mahdotonta. Passi oli valtion omaisuutta, jota sai vain harvoin lainaksi ”lännessä” vierailua varten.

Teatr Biuro Podróży on ”taiteellinen teatteri vapailla markkinoilla”.

Teemme yhtäältä kansainvälisiä, rahakkaita hankkeita, toisaalta menemme paikkoihin, joissa olot ovat vaikeat, kuten Kuubassa tai Intiassa.”

Miten tällainen yhtälö voi toimia, kun kyseessä on teatteri eikä mikä tahansa bisnes?

Lue lisää puolalaisesta teatterista Sari Havukaisen artikkelista Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden numerosta 1/2015.

Etusivun kuva Murdo Mcleod.