Yleisradio ilmoitti syyskuussa, että se vähentää omaa draamatuotantoaan. Kyse ei kuitenkaan ole draaman budjetin leikkauksista, vaan tuotannon suuntaamisesta toisin. Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén vastaa Ylen suomenkielisten lasten, nuorten, draaman, kulttuurin, viihteen, oppimisen sekä asian sisällöistä sekä tv:ssä että radiossa ja verkossa. Vastuualueeseen kuuluu myös Radion sinfoniaorkesteri ja Ylen toiminta musiikkitalossa.

Mitä Ylen leikkaukset oman draamatuotannon osalta tarkoittavat käytännössä? Pieneneekö kokonaisbudjetti ja minkä verran?
”Ylen draamabudjetti on noin 35 miljoonaa euroa ja tähän kokonaisbudjettiin ei ole odotettavissa leikkauksia. Kokonaispotista 15 miljoonaa on mennyt Ylessä tehtyyn ns. inhouse-draamaan ja loput 20 miljoonaa ostoihin kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä sekä kansainväliseen hankintaan.
Tämän 35 miljoonan lisäksi erillispanostuksia on tehty lasten draamaan ja käsikirjoittamisen vahvistamiseen.
Nyt tavoitteena on hallintoneuvoston linjausten mukaisesti kasvattaa hankintoja tuotantoyhtiöiltä, mikä tarkoittaa oman tekemisen vähentämistä. Pyrimme jatkossa siihen, että Yle tekee itse 1 tai 2 pidempää eli 10–12-osaista kausisarjaa vuodessa ja 2 tai 3 ostetaan tuotantoyhtiöiltä. Mitä muuta se käytännössä tarkoittaa, on juuri nyt yt-menettelyn alaista, joten päätöksiä ei vielä ole.”

Minkä suuruisia satsauksia odotetaan kansainvälisiltä kumppaneilta?
”Nämä summat ja satsaukset ovat aina tuotantokohtaisia, joten mitään yleisiä euro-odotuksia ei ole.
Kansainvälistymiseltä odotamme sekä lisäystä draaman rahoitukseen että parempia viennin näkymiä. Kansainvälistyminen tuo myös kehittymisen mahdollisuuksia suomalaiselle draamaosaamiselle.
Yhdessä tuotantoyhtiöiden kanssa pyrimme laajentamaan suomalaisten kausisarjojen nykyistä rahoituspohjaa, mikä tarkoittaisi luonnollisesti myös isompia budjetteja.
Kaikki viime vuosien kansainvälisesti menestyneet draamasarjat ovat olleet kansainvälisiä yhteistuotantoja. Niiden budjetit ovat aivan eri luokkaa kuin niiden sarjojen, joita nyt Suomessa olemme tehneet.”

Mistä kv-kumppanit tulisivat? Onko jo tiedossa jotain hankkeita?
”Tv-sarjojen osalta olemme nyt aloittamassa tätä määrätietoisempaa työtä kohti kansainvälistymistä. Käytännössä se tarkoittaa suhteiden, kontaktien ja pohjan rakentamista yhteistyölle. Ylellä on hyvät yhteydet Euroopan yleisradiotaloihin ja erityisesti Pohjoismaihin. Pohjoismaisista yhteistuotannoista on jo joitakin esimerkkejä kuten viime talvena esitetty Riikka Pulkkisen romaaniin perustuva Hanna Maylettin ohjaama Raja (The Limit, Gränsen), joka oli yhteistuotanto Ruotsin SVT:n ja Islannin RUV:n kanssa ja joiden kanavilla se myös esitettiin. Marraskuussa meillä nähtävä JP Siilin Tellus on hyvä esimerkki uudesta kansainvälisesti rahoitetusta tuotannosta. Samoin pian aloittava draamasarja Syke.”

Miten käy lastendraaman tuotannon?
”Lasten tarjonta, mukaan lukien draama, on Ylen julkisen palvelun ydintä. Yle teki vuonna 2013 Jarmo Lampelan ohjaaman Ihan sama -seikkailusarjan, eli draamaa lapsille. Joulun aikaan tulee ohjelmistoon myös Laura Ruohosen näytelmään ja lauluihin perustuva ja hänen ohjaamaansa Yökyöpelit-draamasarja, jossa esiintyvät muun muassa Seela Sella ja Martti Suosalo. Muita esimerkkejä ovat jouluna nähtävä Kadonnut Joulupukki ja kolmannen kauden aloittava nuoren sarja #lovemilla. Yle tekee draamaa lapsille ja nuorille myös jatkossa.

Miksi Uusi päivä -sarjaan satsataan niin paljon? Mikä on sen osuus kokonaisbudjetista?
Uutta päivää seuraa säännöllisesti 450 000 suomalaista, joukossa lapsia, teinejä ja myös yli 45-vuotiaita.
Uusi Päivä on siis onnistunut vakiinnuttamaan itselleen varsin isot yleisöt ja kiinteän faniyhteisön. Se on tutkitusti hyvää julkisen palvelun sisältöä ja perhekatseluun sopiva sarja. Yle Areenan draamastarteista viidesosa on Uuden Päivän katselua ja sarja tarjoaa verkkosivuillaan paljon taustoja ja tekemistä faneilleen. Se on draaman tuntihintaa ajatellen edullinen, sillä sitä tehdään yli 100 jaksoa vuodessa. Kokonaisbudjetti on 5-6 miljoonaa euroa.”

Minna Tawast