Taideyliopiston rehtorin Tiina Rosenbergin mielestä oli korkea aika saada taidekorkeakoulut hallinnollisesti yhteen, koska maailmalta löytyy kannustavia esimerkkejä yhdistelmämuotoisista taideakatemioista.

Lontoon University of the Arts yhdistää myös taiteen tekijöiden, tutkijoiden ja kriitikoiden koulutuksen. Voidaan kysyä, kuinka hedelmällistä on ollut erottaa taiteen tutkimus taiteen tekemisestä täällä Suomessa.”

Upouuden Taideyliopiston rehtorina toimii teatteritieteen tohtori Tiina Rosenberg. Hän on syntynyt Suomessa, mutta opiskellut ja työskennellyt pääosin Ruotsissa ja toiminut viime vuodet professorina Tukholman ja Lundin yliopistoissa. Rosenbergin pääasialliset tutkimuskohteet ovat olleet teatteri, sukupuolitutkimus ja kulttuurintutkimus. Taideyliopiston rehtorin virka herättää Rosenbergissä innostunutta uteliaisuutta.

Suomeen on nyt luotu jotain uutta, mitä täällä ei aikaisemmin ole nähty. Taideyliopisto tuo taiteenaloja tiiviimpään yhteistyöhön, mutta se mahdollistaa myös taiteen ja tieteen voimakkaamman lähentymisen. Olen onnellinen että saan osallistua prosessiin, joka tuo nostetta koko taidekentälle,” sanoo Rosenberg.

Taideyliopiston hallitus halusi rehtoriksi henkilön, jolla on vahvaa tietämystä ja näkemystä taiteesta, vankkaa näyttöä johtamistaidoista, laajat verkostot sekä Suomessa että kansainvälisesti. Rosenberg on nähty monissa suomalaisissa taiteentutkimuksen väitöstilaisuuksissa ja seminaareissa. Hän on osoittanut olevansa asiantunteva, näkemyksellinen ja innostava tieteenharjoittaja.

Tien avaaja. Teatterikorkeakoulun viimeinen rehtori, tanssitaiteilija Paula Tuovinen teki vuosien ajan uutteraa työtä taideyliopistohankkeen toteutumiseksi.  

Muutoksen välttämättömyyttä voi verrata koko teatterikentän muutostarpeeseen tai kuntauudistukseen. Rakenteet vaativat muutosta. Yksi faktoista on, että julkinen rahoitus ei kasva tulevaisuudessa.”

Tuovinen sanoo, että muutoksia on tehtävä myös koulutuksen laadun ja yliopiston palveluiden takaamiseksi.

Ellei ala tee niitä itse, ne tekee joku muu. Silloin jälki voi olla karmeaa. Taideyliopistoa on rakennettu asiantuntemuksella ja ajatuksella. Hankkeen sisällöt olemme määritelleet itse”, Tuovinen sanoo.

Rehtorin tehtävän jättävä Tuovinen on tyytyväinen katsoessaan Taideyliopiston osaksi liitettyä Teatterikorkeakoulua.

Täällä on hieno ilmapiiri ja henkilöstö. Hallitustyöskentely on ollut erittäin onnistunutta. Oikeat henkilöt ovat tehneet oikeita asioita. Meillä on ollut hyvät suhteet ministeriöön, rahoitus on kunnossa, ja läpäisimme jopa laadunvarmistusjärjestelmän – monet muut eivät.”

Tuovinen toivoo, että hyvät asiat säilyvät, vaikka muutokseen sisältyy paljon riskejä. Epävarmuutta on siedettävä vielä pitkään.

Nyttemmin dekaanina toimiva Tuovinen muistuttaa, että opiskelijan kannalta edessä ei ole nopeita, dramaattisia mullistuksia – uusia mahdollisuuksia kylläkin.

Lue Nina Jääskeläisen artikkeli Teatteri&Tanssista 1/2013.

Etusivun kuva Marko Mäkinen.