Rumpu pärisee. Riisutulla näyttämöllä pehmeästi liikkuvat esiintyjät on puettu maanläheisiin väreihin. Ilman groteskin barbiemaista irtopäätä vaikutelma voisi olla jopa harmoninen.

Helsingin Juhlaviikoilla kantaesitetty Double Exposure liikkuu nykysirkuksen, tanssin ja nykyteatterin rajapinnoilla. Esitys on korealaisen Sungsoo Ahn Pick-up Group -tanssiryhmän ja suomalaisen nykysirkusryhmä WHS:n yhteistuotanto. Lavalla nähdään sirkustaiteilija Ville Walo ja viisi korealaista tanssijaa. Esitykset jatkuvat juhlaviikkojen jälkeen Etelä-Korean Soulissa.

Esinemanipulaatiosta syntyy mielenkiintoinen silta ihmiskehon manipulaatioon – esityksen keskeisenä teemana on plastiikkakirurgia. Kauneusleikkaukset ovat yleistyneet niin Euroopassa kuin Aasiassakin. Jotkut uskovat, että ennen pitkää kauneuskirurgiassa ei ole juuri mitään sen kummempaa kuin kosmetiikassa. Tai että kaikkihan niitä tekisivät, jos toimenpiteet vain olisivat halvempia.

Lihaa ja verta olevista tanssijoista ja esityksessä tiuhaan käytettävistä vaaleahiuksisista nukenpäistä kehkeytyy vahva kontrasti. Naamio tai nukke edustaa sitä, mihin ihmiskehon loputon muokkaaminen johtaa: keinotekoista yhdenmukaisuutta, karmeaa täydellisyyttä.

Kuva maailmasta on auttamattoman synkeä. Esityksen sävy ei kuitenkaan ole saarnaava tai tuomitseva. Mustanpuhuva maisema maalataan pohdiskelevalla tavalla.

Paikoin teos on silti suorastaan ahdistava. Kuten alussa, jolloin näyttämö on pilkkopimeä. Sitten nähdään huppupäinen mies päällään ilmeetön naamio, joka alkaa kupruilla. Hahmo tuo mieleen mielenosoittajan, joka ei ole naamioitunut huvin vuoksi, vaan koska on pakko.

Esityksen tunnelma kevenee kuitenkin huomattavasti lopun lähestyessä. Etenkin Ville Walon esiintymisessä on paikoin jopa huumoria, joka tuntuu raikkaalta kaiken kaameuden keskellä. Eniten naurattaa Walon ja keltatukkaisen nukenpään ällönmakean rakkauden siivittämä paritanssi Bésame mucho -kappaleen tahtiin. Ironinen kohta osoittaa, ettei korealais-suomalainen teos ota itseään turhan vakavasti. Muutenkin esityksessä on ilahduttavaa leikillisyyttä.

Tanssin osalta esitys on yllättävän perinteinen. Koreografia on kaunis, ja tanssijat taitavia. Mutta kokonaisuus tuskin sykähdyttäisi, jos siinä ei yhdisteltäisi eri taidemuotoja. Niiden ohella kohtaavat aasialainen ja länsimainen kulttuuri.

Walo jongleeraa tietenkin hienosti mutta heittäytyy kunnioitettavasti myös tuntemattomaan ilmaisuun. Double Exposure elää oivalluksista, joihin kuuluvat muun muassa varjojen yllättävä käyttö ja jongleeraus peruukkipäillä.

Visuaalinen yksinkertaisuus ja voimakas muttei hyökkäävä äänimaisema tukevat hypnoottista tunnelmaa. Intensiivisen esityksen loputtua tuntuu, että olisi tehnyt matkan. Minne, sitä en tiedä. Toivottavasti ei ainakaan tulevaisuuteen.

Aino Salonen

Sungsoo Ahn Pick-up Group & WHS: Double Exposure
Ohjaus Sungsoo Ahn ja Ville Wal.
Koreografia Sungsoo Ahn
Esiintyjät Soyoung Choi, Kungmin Jang, Boram Kim, Juhee Lee, Sooin Park ja Ville Walo
Lavastus ja pukusuunnittelu Anne Jämsä
Valosuunnittelu Jere Mönkkönen
Äänisuunnittelu Samuli Kosminen

Kantaesitys 18.8.2012. kulttuurikeskus Stoassa.

Etusivun kuva Sasa Tkalcan.