Target Helsinki on sosiaaliseen mediaan taidetta tuova projekti, jonka ensimmäinen tuotantokausi alkoi maaliskuun puolivälissä ja jatkui kesäkuun alkuun. Kauden aikana projektin tiimoilta ilmestyi yhteensä kymmenen tanssivideoista ja valokuvista koostuvaa teosta, jotka julkaistiin sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa ja Facebookissa sekä myös videopalvelu Vimeossa ja Youtubessa. Parhaiten teokset toimivat mielestäni Instagramissa, josta itsekin niitä enimmäkseen seurasin. 

Instagramissa julkaistiin myös runsaasti niin sanottuja tarinavideoita, joissa muun muassa taustoitettiin teosten tekovaiheita. Suurimmassa osassa Targetin kuvia ja videoita esiintyvät tanssijat Natasha Lommi ja Elina Häyrynen

Sosiaalisen median ja etenkin Instagramin vaikutus visuaaliseen kulttuuriin on ollut – ja on edelleen – huomattava. Instagram on tehnyt neliönmuotoisista kuvista jälleen standardin, ja muun sosiaalisen median tavoin se vaikuttaa siihenkin, minkälaiset asiat koetaan tavoittelemisen arvoisiksi. 

Alun perin palvelu profiloitui lähinnä jonkinlaiseen feel good -sisällön jakamiseen, mutta nykyisin Instagram on muiden somealustojen tapaan politisoitunut ja muuttunut monenlaisen kampanjoinnin, taiteen ja brändityön alustaksi. Tässä mielessä Target seuraa olemassa olevaa trendiä, ja raikkautta sille tuo sen kytkeytyminen tanssitaiteeseen.

Target-projektia alettiin tiedotteen mukaan suunnitella jo viime vuoden puolella tarkoituksena kokeilla sosiaalisessa mediassa toteutettavaa taideprojektia. Suomessa koronaviruksen myötä voimaan astuneet karanteeniolosuhteet tekivät luonnollisesti tämän kaltaisesta kokeilusta entistäkin ajankohtaisemman. 

Targetin teoskokonaisuuksia ei suunniteltu etukäteen, vaan niiden oli tarkoitus syntyä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Sen vuoksi koronakevään teemat puskivat läpi myös projektin teoksista. 

Esimerkiksi sukupolvien ketjua käsitelleessä tanssivideossa tanssija ottaa etäyhteyden äitiinsä ja käy läpi tunteita, joita yllättävä fyysisen tapaamisen mahdottomuus aiheuttaa. Yhdessä teoksista kysytään, mihin muita ihmisiä tarvitaan ja pohditaan niin ikään koskettamista ja sen yhtäkkistä asettumista julkisen huomion kohteeksi. Mukana on myös Kansainvälisen tanssin päivän video, johon osallistui useita tanssijoita kotoa käsin (kuvasto tuli lyhyessä ajassa monelle tutuksi).

Äkkiseltään ajateltuna Targetin kaltaisen projektin voisi luulla hyötyneen poikkeusolosuhteista ja siitä, että ihmiset lääkitsivät näyttämötaiteen kaipuutaan verkosta löytyvällä materiaalilla. Toki ”hyöty” on tässä yhteydessä huono ilmaisu, koska se ei useinkaan ole taiteellisen toiminnan päämäärä. Mutta jossain määrin olosuhteet kuitenkin olivat otolliset sosiaalisen median taideprojektille. Vai olivatko sittenkään? 

Kun koko maailma siirtyi kerralla Skypeen, Zoomiin ja sosiaaliseen mediaan, meinasi Target ainakin itselläni sekoittua muiden verkkoon siinneiden taideprojektien ja striimausten kanssa. Yhtäkkiä kaikki olivat samalla näyttämöllä. Targetin sisältö, kuten esimerkiksi ulkoilmassa tehdyt tanssi-interventiot – ylipäätään se, että taidetta tehdään karanteenissa ja esitetään somessa – , ei erottunut joukosta samalla tavalla kuin se olisi voinut erottua, jos olosuhteet olisivat olleet toiset. 

Hienointa Targetissa on sen hauskasti hallittu ulkomuoto Instagramissa, josta huokuu suunnittelun ja toteutuksen tarkkuus. Kuvat ja videot on aseteltu profiiliin siten, että ne muodostavat kullekin osalle eräänlaisen kansilehden, josta voi nopealla vilkaisulla hahmottaa teoksen visuaalisen ilmeen. Myös etenkin projektin videot ovat taiten kuvattuja ja hiotun oloisia ja – mikä tärkeintä – hektiseen someen sopivan lyhyitä. 

Mietin kuitenkin, olisiko projektin kommentoimia teemoja voinut lähestyä vieläkin vahvemmin sosiaalisen median omaan visuaaliseen kieleen ja kulttuuriin tukeutuen. Vaikka katsojia kannustettiin osallistumaan keskusteluun ja muuta, tuntui somen rooli typistyvän projektissa kuitenkin julkaisualustaksi. Voisiko se olla jotain enemmän?

Matti Tuomela

Target Helsinki. Työryhmä Noora Geagea, Janne Hast, Elina Häyrynen, Kaisu Hölttä ja Natasha Lommi. 16.3.2020 – 4.6.2020 sosiaalisen median alustoilla, kuten Instagramissa ja Facebookissa