Joku aika sitten törmäsin Facebook-sivullani kaverin päivitykseen: Isä kuoli viisitoista minuuttia sitten. Heti kuolinvuoteelta naputeltu tieto hätkähdytti. Mikä saa jakamaan syvintä itsestä puolituttujen tykkäysten toivossa?
Pernilla Gynt -esityksessä pistetään paremmaksi. Siinä päähenkilö Pernilla jakaa omalla Youtube-kanavallaan isänsä kuoleman ennen kuin tämä on edes ehtinyt kuolla.
Pinja Hahtolan käsikirjoittama esitys kertoo tubettajan arjesta.
Hahtola esittää pääroolin ja Jukka Peltola tekee vivahteikkaasti ja nasevasti kaikki sivuroolit.
Isänsä kanssa asuva nelikymppinen Pernilla tubettaa työkseen. Homma sujuu huonosti, sillä tyhjästä arjesta on paha nyhjästä vetäviä päivityksiä. Vahingossa taltioitunut autenttinen riita isän kanssa nostaa yllättäen tykkäykset tuhansiin. Muuten Pernillan livevideot, kuten yritys tunkea kasvoihinsa mahdollisimman monta pyykkipoikaa, eivät kasvata seuraajien määrää. Videoiden kommentointikin on pelkkää törkyä. Ahdistunut Pernilla on valmis syömään koirankakkaa sekä ottamaan osaa tosi-tv-formaattiin, jossa hänen munasolunsa yhteytetään minipossun kanssa.
Miljoonavoittoja kirnuavat tube-tähdet ja somekanavien masennuspotilaat ovat jo tuttuja juttuja mediasta. Pernilla Gynt on yksi kertomus lisää verkon syövereistä. Esittäessään aiheesta vain sen kielteiset puolet esitys tulee hieman tanttamaisesti moralisoineeksi koko ilmiötä.
Kiinnostavampaa olisi ollut miettiä, mistä tubetuksessa lopulta on kyse. Nyt se nähtiin psyykettä tuhoavana roolipelinä. Uhkakuvien sijasta demokraattisesti jaetun vapaan kanavan vaikutukset sekä yksilölle että yhteisölle voivat olla myös positiivisia.
Esitys on saanut innoituksensa Ibsenin Peer Gynt -runonäytelmästä. 1800-luvun klassikon yksityiskohtia on ripoteltu tarinaan sinne tänne. Ne enemmänkin sekoittivat kuin kirkastivat tulkintaa. Perimmäisiä identiteettiin liittyviä teemoja Pernilla Gynt ei Ibsenin vetoavulla tavoita, vaan lainaukset tuntuvat päälle liimatuilta.
Käsiohjelman kysymys, miten olla aito oma itsensä digimaailmassa, joka antaa kaikki mahdollisuudet totuuden muokkaamiseen, jäi Pernillan kohdalla pohtimatta.
Raisa Rauhamaa
Kuvassa Pinja Hahtola, kuvaaja Marko Mäkinen.
Teatteri Jurkka: Pernilla Gynt. Käsikirjoitus Pinja Hahtola. Ohjaus Sini Pesonen. Lavastus ja puvustus Tinja Salmi. Valot ja videot Pietu Pietiäinen. Äänet Mikko Hynninen. Näyttämöllä Pinja Hahtola ja Jukka Peltola. Kantaesitys 14.2.2020.
