Teatteri Takomossa kantaesitetty Vuoden perhe on Teatterikorkeakoulusta valmistuvien ohjaaja Riikka Oksasen, dramaturgi Aino Pennasen sekä näyttelijä Miiko Toiviaisen taiteellinen opinnäyte.
Esitys kertoo Vuoden perheeksi tituleeratusta ääriporvarillisesta ydinperheestä, joka asuu muurilla muusta maailmasta eristetyssä fiktiivisessä Suomessa. Näyttämöä ympäröivien sälekaihtimien takaa paljastuu kuitenkin despootti-isän (Janna Räsänen) alistama äiti (Tuomas Rinta-Panttila) ja kapinoiva teini-ikäinen tytär (Katja Küttner) sekä lellitty poikalapsi (Toiviainen), isän mahdollinen manttelinperijä.
Esityksen dramaturgia rakentuu perheen ruokailujen ja muiden päivittäisten rituaalien ympärille. Ruokapöydässä keskustellaan ulkomaailman tapahtumista isän johdolla. Teksti tihkuu verbaalista väkivaltaa, mikä tekee dialogeista paikoin herkullisen piinaavia. Tilanteet ovat äärimmäisyydestään huolimatta helposti tunnistettavia.
Vuoden perhe ei kuitenkaan laajene porvarillisen perheyksikön kritiikiksi, vaan pikemminkin tutkielmaksi yksilöiden välisestä vallankäytöstä ja sen fataaleista seurauksista. Dystooppinen taustakertomus muurista ja pakolaisista motivoi perheen teinin kapinamieltä, mutta tuntuu siitä huolimatta irralliselta kannanotolta.
Esitys nojaa vahvasti perinteisen puheteatterin konventioihin ja lepää näyttelijöiden harteilla. Lopputulos tarjoaa melko vähän variaatiota esityksen intensiteetissä. Aluksi perheen tapahtumia taustoittaa kertojan ääni, joka kuitenkin katoaa kesken ensimmäisen näytöksen. Oletettavasti kulissien karisemiseen viittaava tyylimuutos jää vaivihkaisuudessaan hämäräksi.
Vuoden perhe liikkuu kamaridraaman ja trillerin välimaastossa. Uskoisin, että esityksen taiten rakennettu piinaavuus toimisi hyvin ellei jopa paremmin esimerkiksi elokuvakerronnan keinoin.
Matti Tuomela
Teatteri Takomo ja Teatterikorkeakoulu: Vuoden perhe. Teksti Aino Pennanen. Ohjaus Riikka Oksanen. Valot ja tila Sofia Palillo. Äänet Ilkka Tolonen. Rooleissa Katja Küttner, Tuomas Rinta-Panttila, Janna Räsänen ja Miiko Toiviainen. Kantaesitys Teatteri Takomossa 25.3.2018.
Kuva: Mitro Härkönen
