Turun kaupunginteatterin Taru sormusten herrasta rakentuu skenografian, pyrotekniikan, efektien, savukoneiden ja kaikenlaisen visuaalisuuden katkeamattomana riemujuhlana. Remontoidun suuren näyttämön huikeat tekniset mahdollisuudet tulevat alusta loppuun täysimääräiseen käyttöön.
Kun kaikkeen tähän yhdistyy poikkeuksellisen puhutteleva tarina, voi perustellusti puhua teatteritapauksesta. Fantasiakirjallisuuden ohittamaton klassikko täyttää näyttämön tavalla, joka pysäyttää, lumoaa ja jättää toinen toistaan vangitsevampia jälkikuvia.
Mikko Koukin ohjaus ei kasva ainoastaan suuren luokan seikkailuksi. Kaikissa huikeissa käänteissään turkulainen Taru tarkastelee myös viettiä valtaan ja pahaan sekä niitä vasten hahmottuvaa puhtainta ihmisyyttä. Parempi ja kattavampi ilmaus tietysti on puhtain hobittius, mutta ihmisiäkin galleriaan kuuluu.
J. R. R. Tolkienin tuhatsivuisesta trilogiasta ei tietenkään ole mahtunut mukaan jokaista kiinnostavaa yksityiskohtaa, mutta aidolle tolkienilaiselle hengelle nelituntinen kokonaisuus välittää yhteisymmärryksen lämpimän tervehdyksen.
Seikkailu ja taistelu on sittenkin tässä tulkinnassa vain pintaa, jonka alla väikkyvät suuret universaalit kysymykset. Millainen on vallan vaikutus yksilöön? Mikä luo yhteisöllisyyden merkityksen? Millaisina näyttäytyvät totalitarismin uhkat? Miten vaikuttaa maailmankuvan teknistyminen?
Sami Keski-Vähälän dramatisointi tiivistää kolmen romaanin ja niiden esitöiden maailmat oivallisesti. Teemu Loikaksen lavastus on pakahduttavan runsas ja jokaisessa yksityiskohdassaan puhutteleva. Pirjo Liiri-Majavan puvustus ja Minna Pilvisen naamiointi luovat henkilö- tai hahmogallerian, jossa kaikki hobitit, haltijat, örkit ja entit kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Iiro Laakso on luonut tarkkaan punnitun äänimaiseman.
Yksittäin laskien näyttämökuvia syntyy yli kolmekymmentä. Osa hahmoista sananmukaisesti lennähtää näyttämölle. Hurjimpia hetkiä ovat raivoava lumimyrsky, mustat ratsastajat sekä elämän ja kuoleman virta. Uhan luovat jättiläishämähäkki ja rotkon vaaniva kuilu.
Stefan Karlssonin luonteva ja elämänläheinen Frodo hallitsee tarinan kaikkia käänteitä, ja yhtä puhutteleva hahmo on Hannes Suominen hänen kumppaninaan Samina. Miska Kaukosen Klonkku valtaa oitis paikkansa Turun kaupunginteatterin roolihistorian järisyttävimpiin kuuluvana hahmona.
Vakuuttavia ovat monet muutkin, muiden muassa Kirsi Tarvaisen Galadriel, Markus Järvenpään Aragorn, Mika Kujalan Gandalf, Petri Rajalan Saruman ja Antti Kyllösen Gimli. Ääninäyttelijöistä kannattaa erikseen huomata Heikki Nousiaisen Puuparta, joka pelkillä repliikeillään nousee hahmogallerian täysivaltaiseksi jäseneksi.
Jouko Grönholm
Turun kaupunginteatteri: Taru sormusten herrasta. Teksti J. R. R. Tolkien. Dramatisointi Sami Keski-Vähälä. Ohjaus Mikko Kouki. Koreografia Oula Kitti. Lavastus Teemu Loikas. Puvut Pirjo Liiri-Majava. Valot Janne Teivainen. Äänet Iiro Laakso. Naamiointi Minna Pilvinen Rooleissa mm. Stefan Karlsson, Hannes Suominen, Mika Kujala, Markus Järvenpää, Miska
