– – ”Käsikirjoituksen pohja on talkoiden dramaturgiassa. Ensin toivotetaan ihmiset tervetulleiksi talkoisiin, sitten jaetaan työtehtävät ja tehdään tikusta asiaa, jotta juttu luistaisi puolituttujen naapureiden kanssa työnteon lomassa. Jossain kohtaa tulee vaihe, kun on todettava, että kaikkeen ei näissä talkoissa pystytä, jonkun pitää jo lähteä ja talkoot lähestyvät loppua. Sitten syödään”, kuvaa Uittovoimaa-esityksen ohjaaja Meri-Maija Näykki esityksen ja katsojien orgaanista suhdetta.
”Tiesimme, että tunnelissa on kylmää ja kosteaa, joten katsojat ja esiintyjät on puettava lämpimiin vaatteisiin. Talkoot tuntuivat hyvältä konseptilta, varsinkin kun talkoohenki näyttää olevan se, missä yhteiskunnan toivo nyt asuu. Monien katsomosuunnitelmien jälkeen päätimme, että katsomoa ei tule vaan katsojat liikkuvat tunnelissa ja esityksessä on monta katsomissuuntaa. Tiesimme myös, että sähköä tulee vain tunnelin toiseen päähän. Tämä tarkoitti, että näyttävimmät valotilanteet kasattiin toiseen päähän tunnelia, toiseen päähän oli laitettava vähemmän sähköä käyttävää kalustoa.”
