Mari Turunen, Ritva Jalonen ja Heikki Kinnunen. Kuva Harri Hinkka.
Koko Juha Jokelan Patriarkka-näytelmän Tampereen version hienous tiivistyy Ritva Jalosen ilmeeseen ensimmäisen näytöksen juhlapöydässä – yhdessä ilmeessä naisen rooli siinä pöydässä, yhdessä ilmeessä version lämpö.
Patriarkka oli loistoesitys neljän vuoden takaisessa ensi-illassaan Suomen Kansallisteatterissa. Viiltävä näky hyvinvointiinsa takertuneesta Suomesta sai arvoisensa toteutuksen. Vahvoja roolisuorituksia tuki älykäs lavastus ja videoprojisointi.
Esityksen keskipiste oli voimansa päivistä liudentunut demarivaikuttaja, jota Raimo Grönberg ilmensi Jokelan ohjauksille tyypillisen tarkasti ja herkästi.
Samuli Reunasen versiosta saattoi arvata, että vire on toinen. Malttaisiko voimanäyttelijä Heikki Kinnunen pääosassa, vai jäisikö Jokelan tekstin hienovireisyys suuren persoonan varjoon?
Ei jäänyt, päinvastoin. Reunanen oli rakentanut Heikki Kinnuselle kaveriksi Juha Mujetta korskeamman paskiaisen. Jukka Leistin oikeaan osuva patsastelu vapautti Kinnusen, jolta saimme nähdä sävykkään tulkinnan oman elämänsä suurmiehestä.
Keskiöön nousi vielä kantaesitystäkin selkeämmin nainen. Vaimo, kaverin vaimo, miniä. He jatkaisivat, kun miehistä virta vaimenisi. Erityisesti Ritva Jalonen patriarkan vaimona iski hurjalla roolityöllään suoraan sydämeen. Koko ensemble näytteli hienosti.
Tampereen Teatterin tekninen valmius ei ole Kansallisteatterin tasoa, joten Reunanen oli luopunut alkuperäisversion elokuvallisuudesta ja luotti pääosin perinteiseen näyttämöilmaisuun.
Ratkaisu toimi ja toi tekstin lähelle katsojaa.
Kinnusen valinta patriarkaksi on paitsi fiksua taiteellis-taloudellista ajattelua teatterilta, mahdollisesti myös piikki esityskaupungin retostelevien kummoloitten suuntaan. Nääs, nääs.
Jaana Semeri
TAMPEREEN TEATTERI: PATRIARKKA. Käsikirjoitus Juha Jokela. Ohjaus Samuli Reunanen. Lavastus ja puvut Mikko Saastamoinen. Rooleissa Heikki Kinnunen, Ritva Jalonen, Jukka Leisti, Mari Turunen, Arttu Ratinen, Kirsimarja Järvinen, Antti Tiensuu, Pia Piltz, Risto Korhonen ja Elisa Piispanen. Ensi-ilta päänäyttämöllä 8.9.2016.
