Teatterikorkeakoulun dekaani Maarit Ruikka ja dramaturgian professori Katariina Numminen pohtivat, mitä taiteilijakoulutukselta vaaditaan nyt.

TeaKin dramaturgian mestarikurssi metsäretkellä. Kuvassa Eira Virekoski ja Elina Minn. Kuva Paavo Järvensivu.

Rakenteet ja rahoitus murenevat, taiteen tekeminen välineellistyy ja siitä halutaan tehdä vastikkeellista. Maarit Ruikka ja Katariina Numminen näkevät monia yhtäaikaisia trendejä, jotka vaikuttavat tässä tilanteessa taidekoulutukseen. Teatteriammattien raja-aidat ovat madaltuneet ja tekemisen hierarkiat purkautuneet samalla, kun taiteen autonomia murenee. Ammatit muuttuvat hybrideiksi samalla kun ammattitaidon merkitys korostuu.

”Alalla on useita kenttiä ja niillä erilaisia työtapoja. Kun rahoitus vähenee ja kenttä sirpaloituu, taiteilijat ottavat yhä suuremman vastuun olosuhteiden luomisesta ja löytämisestä. Tietyssä mielessä taiteilijan on hankalampi päästä valmiiseen pöytään. Toisaalta mahdollisuudet laajenevat, jos katsoo taideinstituutioiden tämänhetkisten rajojen yli ”, kuvailee Katariina Numminen.

Maarit Ruikka viittaa julkisen tuen leikkauksiin. Niistä seuraa, että entistä harvempi toimii esimerkiksi valtionosuusteattereissa ohjaajana.

”Tulevaisuudessa ohjaajat luovat itselleen työtilaisuuksia ja hankkivat myös rahoituksen työlleen. Ohjaaja voi esimerkiksi toimia taiteellisen ryhmän koollekutsujana ja rakentaa näyttämön ja esityksen dramaturgiaa yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Sama henkilö toimii vaikkapa esityskäsikirjoittajana, visuaalisena suunnittelijana, tuottajana ja ohjaajana, joka vastaa yhteisen harjoitusprosessin etenemisestä kohti ryhmän taiteellisia tavoitteita.”

Numminen huomauttaa, että dramaturgian koulutusohjelmasta valmistuneista harva tekee vain yhtä asiaa. Moni harjoittaa päällekkäisiä ja rinnakkaisia ammatteja. He kirjoittavat eri välineille, ohjaavat, suomentavat, käsikirjoittavat, tekevät esityksiä, opettavat.

Lue koko Hanna Helavuoren artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden numerosta 8/2014.

Lehdessä myös Tampereen yliopiston teatterityön professori Pauliina Hulkon haastattelu sekä asiaa Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen ja Turun taideakatemian sirkuskoulutuksen näkymistä.