Berliinin Volksbühnellä on paneuduttu Balzacin tuotantoon. Ranskalaiskirjailija saa Frank Castorfin, René Polleschin ja Martin Wuttken käsissä nykyihmisen nautinnonhalua ja rahanhimoa peilaavat tulkinnat.
Frank Castorfin ohjauksessa Bette-serkun tapahtumien pyörre on sijoitettu rakennuksen sisälle, ja katsojat seuraavat näyttelijöitä valkokankaalta. Kuva Thomas Aurin.
Saksalaisen teatterin gigantteihin kuuluva ohjaajakolmikko, Frank Castorf, René Pollesch ja Martin Wuttke, käynnisti pari vuotta sitten ensimmäisen yhteisvoimin toteuttamansa trilogia-projektin. Tuolloin Volksbühnen suurella näyttämöllä nähtiin Molièren Don Juan, Luulosairas ja Saituri. Kolmikko päätti kokemuksen innoittamana jatkaa konseptiaan.
Honoré de Balzac -trilogian alkuun panevana voimana oli melkoisella varmuudella paksuja opuksia ahmiva ja kimurantteja konstellaatioita rakastava Castorf. Ja valintaan ounastellaan myös vaikuttaneen, että Castorfin suuri esikuva Dostojevski (1821–1881) ihaili juuri Balzacia (1799–1850).
Lue Maarit Lukkarisen arvio kolmesta teoksesta Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden numerosta 4/2014.
Etusivun kuva Thomas Aurin.
